Uutisanalyysi

Yleistä asumistukea maksetaan yhä useammalle työssäkäyvälle – tuensaajien määrä noussut nopeasti


Yleistä asumistukea maksetaan yhä useammin myös työssäkäyville, ilmenee Kelan tilastoista. Kasvukeskusten edullisemmalla vuokratasolla olisi vaikutuksia myös nuorten työllisyyteen.

Yleisen asumistuen saajien määrä on noussut nopeasti viime vuosien aikana. Tuensaajien määrä nousi 15 prosenttia viime vuodesta, ja vuosien 2014 ja 2015 välillä kasvua oli jopa 20 prosenttia. Isolla osalla (32 %) tuensaajista oli tämän vuoden elokuun tilastojen mukaan myös ansiotuloja, vaikka tuki on perinteisesti mielletty pääosin työttömien saamana etuutena, jonka tavoitteena on taata mahdollisuus kohtuulliseen asumiseen työttömyyden kohdatessa.

Erityisesti yhä useampi pätkätöitä tekevä joutuu turvautumaan tukeen.

Kokonaisuutena yleistä asumistukea saavien määrä on hurja: jopa yli 60 prosenttia vuokralla asuvista kotitalouksista saa yleistä asumistukea.

 

TUENSAAJIEN määrän kasvu johtuu osaltaan viime vuoden syyskuussa tehdystä muutoksesta yleisen asumistuen rakenteessa, jonka myötä tuensaajien ansiotuloista tehdään 300 euron kuukausittainen vähennys. Se on suoraan lisännyt työssäkäyvien osuutta tuen saajissa.

Tuensaajien suuri määrä taas selittyy pääosin asumisen kovalla hinnalla, joka näkyy erityisesti kasvukeskuksissa. Vuokratason nousu ei kuitenkaan suoraan heijastu tukimenoihin, koska hyväksyttäville asumismenoille on määritetty kaupunkikohtaiset katot.

“Helsingissä hyväksytään yksinasuvan vuokraksi enintään 508 euroa. Sillä summalla ei makseta Helsingissä edes pienen yksiön vuokraa”, sanoo Kelan johtava tutkija Pertti Honkanen Sosiaalivakuutus-lehdessä (4/16).

Käytännössä tuen rakenne ja kova vuokrataso johtavat siihen, että yhä useampi työssäkäyvä joutuu turvautumaan yleiseen asumistukeen, ja yhä useampi työtön toimeentulotukeen.

 

MITÄ ASIALLE sitten pitäisi tehdä? Ja onko ylipäätään ongelma, että reilusti yli puolet vuokralla asuvista joutuu turvautumaan yhteiskunnan tukeen rahoittaakseen asumisensa?

Sinänsä julkinen tuki asumiselle ei ole kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellista. Vuokra- ja omistusasujien määrät vaihtelevat myös maittain, joten järjestelmien vertailu on vaikeaa. Asumista tuetaan tavalla tai toisella kaikissa EU-maissa.

Iltasanomien sunnuntaina haastatteleman Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen VATT:n erikoistutkijan Tuukka Saarimaan mukaan ongelma on siinä, että asuntotarjonta ei reagoi kysynnän kasvuun.

“Nykyinen asumistukijärjestelmä on joillekin perheille hyvä järjestelmä. Sille voisi tietysti olla jokin vaihtoehto, kuten suora rahallinen tuki, joka ei olisi korvamerkitty asumiseen. Täytyy muistaa, että nykyinen järjestelmä toimii melko hyvin”, Saarimaa arvioi Iltasanomille.

Sosiaalivakuutukselle Saarimaa sanoo juuri suoran rahallisen tuen, jota ei ole korvamerkitty asumiseen, olevan paras tapa tukea asumista. Se voitaisiin hänen mukaansa kohdentaa helpommin pienituloisille, eikä tuki sitoisi asukasta asuntoonsa.

Pertti Honkosen mukaan malli ei ratkaise ongelmaa. Honkonen tukisi asumista kanavoimalla julkista rahaa erityisesti niin sanotun kohtuuhintaisen asumisen tukemiseen. Kohtuuhintaisella asumisella tarkoitetaan erityisesti valtion tuella rakennettuja vuokra-asuntoja, eli ARA-vuokra-asuntoja, joita on yhteensä jopa 375 000. ARA-vuokra-asuntoja omistavat kunnat, muut julkisyhteisöt sekä yleishyödylliset yhteisöt.

“Markkinoiden vapaus pikemminkin kärjistää ongelmia. Jatkossakin tarvitaan jonkinlaista yhteiskunnan sääntelyä ja edes jotakin tukea vähävaraisille”, Honkonen sanoo Sosiaalivakuutuksessa.

Oman ehdotuksensa ongelman ratkaisemiseksi tarjoilivat kuluneella viikolla myös kiinteistöalan edunvalvontajärjestö Rakli ja Pellervon taloustutkimus (PTT). Raklin PTT:ltä tilaamassa selvityksessä ehdotetaan kohtuuhintaisen asumisen järjestämistä uudenlaisella asunto-osuuskuntamallilla.

Asiasta uutisoineen Rakennuslehden mukaan mallissa asunto-osuuskunta jakaa toiminnan ylijäämän jäsenilleen ja investoi ylijäämän toiminnan kehittämiseen. Asukkaat taas ovat jäseninä asunto-osuuskunnassa. Jäsenyyksiä voi olla erilaisia, mikä mahdollistaa vuokralaisten ja vuokranantajien mukanaolon.

”Ehdotettu malli rikastaisi asuntomarkkinoita ja loisi vaihtoehtoja omistus- ja vuokramallien välille. Sen tarkoituksena ei ole korvata olemassa olevia malleja vaan luoda rinnalle uutta”, johtaja Aija Tasa Raklista sanoo lehdessä

 

KASVUKESKUSTEN edullisemman vuokratason vaikutukset olisivat merkittävät. Kyseessä on asia, josta kannattaa erityisesti nuorena kantaa huolta, vaikka vuokra-asuminen kaupungissa ei olisi itselle ajankohtaista.

Julkisen talouden säästöjen lisäksi edullisemmat vuokrat helpottaisivat esimerkiksi työvoiman liikkuvuutta, jota kasvukeskusten kovat asuntojen hinnat tällä hetkellä jarruttavat. Se taas karsisi erityisesti alueellista työttömyyttä, joka syntyy käytännössä siitä, että työntekijät ja työpaikat eivät sijaitse riittävän lähellä toisiaan.

Erityisen iso merkitys kasvukeskusten asuntojen hinnoilla on nuorten työllisyyteen, sillä nuoret ovat usein halukkaampia muuttamaan työn perässä. Nyt liikettä hidastavat kaupunkien kovat vuokrat.

Helsingin Sanomien vuoden alussa haastatteleman Kainuun työvoimatoimiston palvelujohtajan Kati Kemppaisen mukaan toimiston asiakkaana on suuri joukko työttömiä, joille saattaisi hyvinkin löytyä saman tien töitä pääkaupunkiseudulta.

”Lähtöhalukkuus riippuu hyvin paljon siitä, minkä ikäisestä ihmisestä on kyse. Kaikkein nuorimmat lähtevät heti, kun pääsevät”, Kemppainen sanoi tuolloin lehdelle.

 

Kuva: Athwy / CC BY-NC-ND 2.0
Uutisanalyysi
Trumpin kannattaja on rikas, ennakkoluuloinen ja kaipaa vahvaa johtajaa
Uutisanalyysi
Italialaislehti uskoo Junckerin eroavan komission johdosta ja Kataisen nousevan tilalle − komissio kiistää eroaikeet
Kommentti
Kommentti: Näin Halla-ahon valinta vaikuttaa – kolme skenaariota