Reportaasi

”Yksilöllisyyttä ja joustavuutta lisätään” – Ammatillisen koulutuksen reformi kerää laajasti kiitosta


Ammatillinen koulutus uudistetaan kokonaisuudessaan. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) sanoo, että kyseessä on mittakaavaltaan suurin koulutusuudistus kahteen vuosikymmeneen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan reformin tavoitteena on, että ammatillinen koulutus pystyy jatkossa vastaamaan nykyistä nopeammin työelämän muutoksiin ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Uudistuksen ytimessä on muun muassa yksilöllisten opintopolkujen rakentaminen. Myös työpaikoilla tapahtuvaa oppimista lisätään ja käyttöön otetaan uusi koulutussopimusmalli. Uudella rahoitusmallilla taas kannustetaan vähentämään koulutuksen keskeyttämistä ja parantamaan koulutuksen vaikuttavuutta.

Hallitus antoi esityksen uudeksi laiksi ammatillisesta koulutuksesta viime maanantaina. Jos hallituksen esitys etenee eduskunnassa ilman ongelmia, nykyiset lait ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta kumotaan. Ammatillista koulutusta koskevat säännökset koottaisiin yhteen lakiin yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.

“Ammatillisen koulutuksen reformi on mittakaavaltaan suurin koulutusuudistus kahteen vuosikymmeneen. Uudistus vastaa nykyistä joustavammin työelämän muuttuviin koulutustarpeisiin. Reformi vähentää koulutuksen keskeyttämistä ja nuorten syrjäytymistä. Yksilölliset opintopolut ja tiiviimpi yhteistyö työelämän kanssa lisäävät koulutuksen vaikuttavuutta ja vahvistavat opiskelijoiden työllistymistä. Reformi on tehty vaikeassa taloudellisessa ympäristössä, mutta se on odotettu, tarpeellinen ja vahvistaa suomalaista ammattiosaamista”, Grahn-Laasonen sanoo tiedotteessa.

Grahn-Laasosen vetämä reformi on saanut poliitikoilta ja etujärjestöiltä pääosin positiivisen vastaanoton. Se on saavutus itsessään, sillä kyseessä on mittakaavansa vuoksi poikkeuksellisen haastava uudistus, joka on viety läpi tiukan taloustilanteen ja ammatilliseen koulutukseen tehtyjen leikkausten paineessa.

“Ammatillisen koulutuksen lainsäädännön uudistaminen on vietävä eduskunnassa ripeästi läpi”, vaati toimitusjohtaja Petri Lempinen Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:stä, joka edustaa ammatillisen koulutuksen järjestäjiä.

 

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN mukaan opiskelija voisi reformin myötä jatkossa hankkia osaamista joustavasti ja itselleen parhaiten soveltuvalla tavalla. Ministeriön mukaan kaikille opiskelijoille tehdään henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, jossa selvitetään ja tunnustetaan opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen ja suunnitellaan, millaista osaamista opiskelija tarvitsee sekä miten osaamista hankitaan. Samalla suunniteltaisiin tarvittavat tukitoimet. Suunnitelman laatisi opettaja tai opinto-ohjaaja yhdessä opiskelijan kanssa. Opinnoissa keskityttäisiin näin puuttuvan osaamisen hankkimiseen, mikä lyhentäisi koulutusaikoja erityisesti aikuisopiskelijoiden osalta.

Johtaja Veli-Matti Lamppu Suomen Yrittäjistä sanoo järjestön tiedotteessa, että uudistus on välttämätön, ja ammatillinen koulutus tarvitsee päivityksen vastaamaan työelämän nopeaa muutosta. Uudistuksessa vähennetään ammatillisten tutkintojen määrää, mutta samalla lisätään opiskelijan ja työelämän tarpeesta lähtevää valinnaisuutta, Lamppu arvioi.

“Tavoitteena on lisätä oleellisesti ammatillisen koulutuksen joustavuutta ja tehokkuutta. Opiskelija suorittaa opintoja yksilöllisesti tutkinnon osa kerrallaan hänelle sopivalla tavalla. Jo olemassa oleva osaaminen hyväksi luetaan tutkintoon”, Lamppu selostaa.

Osaltaan joustavampi opiskelu voi lisätä myös tutkintojen suorittamista loppuun ja vähentää koulupudokkuutta, arvioi opetus- ja kulttuuriministeriön ammatillisen koulutuksen osaston ylijohtaja Mika Tammilehto Linjan haastattelussa aiemmin keväällä. Tammilehdon mukaan valtaosa ammatilliseen koulutukseen tähtäävistä hakee ja saa opiskelupaikan, mutta tutkintoja ei aina suoriteta loppuun.

”Yksilöllisten polkujen ajatus on se, että jos tekee väärän valinnan, niin jatkossa uusi polku on helpompi rakentaa. Näin opiskelijaa ei päästetä tässä välissä putoamaan pois. Välillä voi käydä esimerkiksi valmentavaa koulutusta ja palata sitten taas tutkintotavoitteiseen koulutukseen”, Tammilehto sanoi Linja-raportissa maaliskuussa.

Nykyinen kolmiportainen tutkintorakenne, joka koostuu ammatillisesta perustutkinnosta, ammattitutkinnosta ja erikoisammattitutkinnosta, säilytetään myös jatkossa, mutta tutkinnot ovat reformin jälkeen laaja-alaisempia. Tutkintojen määrä vähenee nykyisestä noin 360 tutkinnosta 150 tutkintoon. Ministeriön mukaan opiskelijalla olisi nykyistä enemmän valinnan mahdollisuuksia erikoistua tutkinnon sisällä ja jatko-opintokelpoisuus korkeakouluihin säilyisi jatkossakin.

 

HALLITUKSEN visiossa ammatillisen koulutuksen reformi johtaa lisääntyneeseen ohjattuun opiskeluun työpaikalla. Työsopimukseen perustuvan oppisopimuskoulutuksen rinnalle tulee käyttöön koulutussopimus, joka korvaa nykyisen työssäoppimisen. Koulutussopimus on ei-työsopimussuhteinen opiskelumuoto. Koulutussopimusta ja oppisopimusta olisi mahdollista yhdistellä joustavasti.

Elinkeinoelämän Keskusliiton asiantuntijan Mirja Hannulan mukaan työpaikalla tapahtuvan oppimisen osalta tarvitaan joustavuutta, koska eri työpaikoilla on erilaiset tarpeet ja edellytykset tarjota opiskelumahdollisuuksia.

“Viime kädessä jokainen työnantaja päättää itse, kuinka laajasti haluaa tarjota opiskelijoille oppimismahdollisuuksia työpaikalla. Yrityksellä on myös jatkossa päätösvalta, tekeekö se opiskelijan kanssa oppisopimuksen vai tapahtuuko opiskelu työpaikalla koulutussopimuksella ilman työsopimussuhdetta”, Hannula sanoo tiedotteessa.

Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK taas on nähnyt koulutussopimuksessa riskejä ja pelkää sen johtavan palkattoman työn lisääntymiseen. Keskusliiton mukaan koulutussopimuksen käyttö työpaikoilla on rajattava puoleen vuoteen. SAK toivoo tiedotteessaan eduskunnan varmistavan, ettei ammatillisen koulutuksen reformi lisää palkkatyön korvaamista opiskelijoilla teetetyllä työllä.

“Yli puoli vuotta kestävän yhdenjaksoisen työssä oppimisen tulee perustua aina työsuhteeseen eli opiskelijan ja työnantajan välille tulisi solmia oppisopimus”, SAK:n koulutusasioiden päällikkö Mikko Koskinen sanoo.

“Vaikka hallitus täsmensi esitystään, on silti edelleen uhkana, että työpaikat teettävät opiskelijoilla ilman korvausta työtehtäviä, joiden kuuluu olla palkallisia.”

 

MERKITTÄVIÄ muutoksia on tulossa myös mekanismeihin, joilla ammatillisen koulutuksen järjestäjille jaetaan rahoitusta. Esityksen mukaan kaikessa ammatillisessa koulutuksessa olisi yksi yhtenäinen rahoitusjärjestelmä, joka kannustaisi vähentämään koulutuksen keskeyttämistä, lisäämään oppimista työpaikoilla, lyhentämään koulutusaikoja ja suuntaamaan koulutusta sellaisille koulutusaloille, joilla on työvoiman tarvetta.

Ministeriön tiedotteen mukaan rahoitus jaettaisiin laskennalliseen perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitukseen sekä strategiarahoitukseen. Laskennallisesta rahoituksesta 50 prosenttia olisi opiskelijamäärän mukaan maksettavaa perusrahoitusta ja 35 prosenttia tutkinnoista ja tutkinnon osista maksettavaa suoritusrahoitusta. 15 prosentin vaikuttavuusrahoitus taas maksettaisiin opiskelijoiden työllistymisen, jatko-opintoihin siirtymisen ja opiskelija- ja työelämäpalautteen perusteella. Ministeriön mukaan perusrahoitus takaisi osaltaan, että ammatillista koulutusta on jatkossakin tarjolla kaikilla aloilla ja kaikille opiskelijoille. Etujärjestöistä muun muassa EK ja Suomen Yrittäjät kehuvat rahoitusmallia. Opettajien etuja valvova OAJ taas haluaisi perusrahoituksen osuuden olevan 60 prosenttia. Ammattikoululaisten etujärjestö Sakkin koulutuspoliittisen asiantuntijan Antti Seitamaan mukaan malli voi heikentää sellaisten hakijoiden mahdollisuuksia saada opiskelupaikka, joiden opinnoissa eteneminen voi olla epävarmaa.  

“Kannat­taa­ko ottaa sellai­sia opis­ke­li­joi­ta, jotka saavat helpol­la paljon suori­tuk­sia aikaan vai sellai­sia, joiden etene­mi­nen voi tyssäh­tää heti lähtö­ruu­tuun?” Seitamaa pohtii blogissaan.

Suomen Yrittäjien mukaan rahoituksessa siirrytään nyt tuloksellisuuden painottamiseen.

“Suomen Yrittäjät ajoi tätä mallia, koska se lisää koulutuksen järjestäjän vastuuta siitä, että koulutetaan ammatteihin, joilla työllistyy”, Veli-Matti Lamppu sanoo.

Ammatillisen koulutuksen reformin käsittely alkaa eduskunnassa lähiviikkoina. Lain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa.

Myös nämä muuttuvat:

* Yksilöllinen opintopolku tekee opiskelijan ohjauksesta ja tuesta entistä tärkeämpää. Opettaja jalkautuu yhä useammin työpaikoille ja ohjaa opiskelijoita muissa oppimisympäristöissä kuin oppilaitoksessa.

* Ammatilliseen koulutukseen hakeudutaan pääasiassa jatkuvan haun kautta joustavasti ympäri vuoden. Keväisin järjestettävä valtakunnallinen yhteishaku olisi tarkoitettu peruskoulunsa päättäneille ja vailla ammatillista tutkintoa oleville.

* Opiskelijan oikeus saada erityistä tukea oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi laajennetaan koskemaan myös ammatti- ja erikoisammattitutkinnon opiskelijoita.

* Ammattitaito osoitetaan kaikissa ammatillisissa tutkinnoissa näyttämällä se pääsääntöisesti työelämässä käytännön työtehtävissä. Arvioinnin tekevät ja siitä päättävät koulutuksen järjestäjän nimeämä opettaja ja työelämän edustaja yhdessä.

* Rahoitusjärjestelmässä otetaan huomioon koulutuksen järjestämiseen liittyvät kustannuserot, kuten tutkinto- tai alakohtaiset kustannuserot, erityisen tuen järjestäminen, työvoimakoulutus ja vankien koulutus.

* Ammatilliseen koulutukseen kohdennettavasta valtion rahoituksesta päätetään vuosittain valtion talousarviossa nykyisen toteutuneisiin kustannuksiin perustuvan rahoituksen sijaan.

* Kaikkea ammatillista koulutusta säädellään jatkossa yhdellä järjestämisluvalla. Koulutuksen järjestäjien vapaus koulutuksen järjestämiseen kasvaa. Uusi lainsäädäntö vähentää päällekkäistä hallintoa ja suunnitelmien laatimista, mikä vapauttaa oppilaitoksissa rehtorien ja opettajien työaikaa hallinnosta opetukseen.

Reportaasi
Kiinan uudella viisivuotissuunnitelmalla lujitetaan kommunistipuolueen asemaa
Reportaasi
Emmanuel Macron on villi kortti, joka voi kivuta Ranskan presidentiksi tai nostaa äärioikeiston valtaan
Uutisanalyysi
Nuorisotyöttömyys kääntyi laskuun, mutta haasteita riittää edelleen