Henkilö

”Yhteiskunnassa pärjätään hyvin, kun mahdollisimman moni tekee asioita, joissa he ovat parhaimmillaan”


Juhani Mykkänen on 32-vuotias entinen toimittaja ja yksi startup-yritys Woltin perustajista, joka ei edes halua tietää, missä on kahden vuoden päästä. Hänen mukaansa yhteiskunta pyörii hyvin, kun mahdollisimman moni tekee asioita, joissa he ovat parhaimmillaan.

Juhani Mykkänen on 32-vuotias helsinkiläinen, joka tunnetaan tällä hetkellä parhaiten mobiilisovellus Woltin yhtenä perustajista ja markkinoinnin ja viestinnän vetäjänä. Hän työskenteli vuodesta 2007 vuoteen 2013 Helsingin Sanomissa, ensin kaupunkitoimituksessa toimittajana ja lopulta hän kohosi Nyt-liitteen esimieheksi.

Kotisivuillaan Mykkänen luonnehtii itseään myös termeillä luovan alan yrittäjä, vapaa toimittaja, juontaja, yritysvalmentaja, puhuja. Nämä kaikki pitivät erityisesti ennen Woltia paikkansa, sillä Mykkänen on niitä ihmisiä, jotka nauttivat esiintymisestä ja uusien asioiden kokeilemisesta.

”Toiset ihmiset ovat syventyjiä, ja toiset, kuten minä, ovat sellaisia, että he haluavat tietää vähän monesta asiasta. Olen aina uusista asioista ihan fiiliksissä, mutta kun en enää opi asiasta uusia juttuja samalla vauhdilla haluan löytää jonkin uuden aiheen, johon voin perehtyä”, Mykkänen sanoo.

Mykkänen kertoo, että tämä luonteenpiirre oli ehkä tärkein syy lähteä Helsingin Sanomilta työstä, joka sinänsä oli hänelle unelmatyö. Olisi myös ollut helppo ratkaisu jäädä, sillä vakituinen työ Nyt-liitteessä olisi taannut turvallisuuden.

”Haluan olla se ihminen, joka säteilee aina ympärilleen hyvää energiaa. Tietysti minulla oli kiva asema ja palkka ja olisi ollut helppoa jäädä mukavuusalueelle, mutta ajattelen, että tulen elämässäni monta kertaa aloittamaan kaiken alusta. Halusin antaa Nytin vetovastuussa tilaa jollekin, joka oli myönteisempi media-alan näkymistä ja toisi sitä kautta energiaa Nyt-liitteelle.”

Mykkänen, joka on koulutukseltaan diplomi-insinööri, päätyi Helsingin Sanomille miltei sattumalta, ilman kokemusta lehtityöstä. Hän panosti työhaastatteluun ja keksi paljon konkreettisia ideoita, joita voisi toteuttaa. Innokkuus ja uteliaisuus palkittiin.

”Mielestäni yhteiskunnassa pärjätään hyvin silloin, kun mahdollisimman moni tekee asioita, joissa he ovat parhaimmillaan.”

Mykkänen painottaa, että on tärkeä ymmärtää maailman muuttuvan nopeaan tahtiin. Täytyy hyväksyä se, että työtehtävät ja alat tulevat vaihtumaan työuran aikana monta kertaa.

Tämänhetkinen koulutuspolitiikka kannustaa nuoria opiskelijoita valmistumaan entistä nopeammin ja opintotukikuukausia on rajattu niin, että enää jokaiseen uuteen tutkintoon ei saa rajatonta määrää tukikuukausia. Julkisessa keskustelussa puhutaan paljon yrittämisestä ja sitä tarjotaan miltei kaikilla aloilla ensimmäisenä vaihtoehtona.

”Nuoret pitäisi saada ymmärtämään, että yrittäminen on sitä, että yrittää rakentaa uuden asian ja oppia asiasta siinä matkan varrella”, Mykkänen summaa.

Hän muistuttaa monta kertaa, että jos ihmisen halutaan tulevan todella hyväksi, häntä ei pitäisi pakottaa tekemään asioita, joista hän ei ole innoissaan. Niitä, joilla on palo yrittämiseen, tulisi tukea siihen ja tehdä se mahdollisimman helpoksi, mutta muunlaisista asioista kiinnostuneille yrittäjyyttä ei pitäisi tyrkyttää.

 

STARTUPINA liikkeelle lähteneessä Woltissa ajatuksena on rakentaa maailman paras sovellus siihen, että asiakas voi löytää ja saada hyvää ruokaa.

Sovellus toimii alustana sille, että nälkäinen asiakas löytää ruokaa ja samalla avataan uusi markkinapaikka ravintoloille, jotka haluavat uusia asiakkaita. Toisaalta myös Woltin lähettikumppanit voivat sen kautta ansaita joustavasti. Nämä eri tahot yhdistyvät Woltin alustalla.

”Tarkoituksena on tehdä markkinapaikasta tehokkaampi samalla tavalla kuin Tinder tehostaa parisuhdemarkkinoita tai Airbnb asumismarkkinoita”, Mykkänen summaa.

”Yksi Woltin tärkeimmistä arvoista on se, että sovellus vapauttaa aikaa. Jos tilaan Woltista joka päivä ruokaa, säästän viikossa aikaa miltei kolme tuntia, koska minun ei tarvitse mennä kauppaan tai kokkailla tai kävellä ravintolaan tai odottaa laskua. Vuodessa aikaa säästyy jo 160 tuntia, mikä tarkoittaa kymmentä päivää hereilläoloaikaa. Woltin avulla saan 10 päivää lisää aikaa tehdä sellaisia asioita, joita todella haluan. Itse käytän säästämäni ajan realistisesti siihen, että voin tehdä duunia ilman stressiä tai voin viettää enemmän aikaa kavereiden kanssa.”

Mykkänen soittaa vapaa-ajallaan pianoa ja käy salilla. Aina tilaisuuden tullen hän myös pakkaa reppunsa ja lähtee kiertämään maailmaa. Hän on matkustanut yli 60 maassa ympäri maailmaa. Vuonna 2010 hän sai Vuoden traveller 2009 maininnan.

”Tarvitsen välillä taukoa tästä omasta startup-kamppi-hipsterikuplasta. Kun on matkustanut maailmalla, minulle on syntynyt hyvä käsitys siitä, mitkä asiat ovat universaaleja. Se auttaa ainakin toimittajan työssä, sillä onhan toimittajan tärkein tehtävä selittää asiat sillä tavalla, että muut ihmiset tajuavat ne.”

Juhani Mykkänen tekee asioita, joista on fiiliksissä ja haluaa olla maailman paras siinä mitä hän tekee. (Kuva: Aku Siukosaari)

TÄNÄ VUONNA tulee kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun teknologiajätti Apple julkaisi ensimmäisen iPhone-puhelimensa. Siitä alkoi älypuhelinten valtakausi ja loppua ei ainakaan vielä ole näkyvissä. Mykkäsenkään nykyistä työpaikkaa ei olisi olemassa ilman internetiä.

”Internet kiihdyttää yhteiskunnan kehitystä suuntaan tai toiseen. Kaikki tiedot, havainnot ja oivallukset, mutta myös väärät tiedot ja vaaralliset oivallukset, leviävät nykyään niin paljon nopeammin.”

”Silloin kun olin vielä Nyt-liitteessä muistan kirjoittaneeni jutun, jossa visioitiin sitä, että vain muutaman vuoden kuluttua voisi olla niin, että kaikki maailman musiikki olisi saatavilla kännykkään. Siitä meni enää vuosi, kun asiasta tuli totta.”

“Nykyään on itsestään selvää, että kaikilla ihmisillä on koko ajan kaikki maailman tieto taskussaan. Mutta on kuitenkin ollut aika − ihan munkin elinaikana − jolloin jos tuli väittelyä kaverin kanssa, niin asian pysty ehkä selvittämään tietosanakirjasta, ei muualta.”

Vaikka mobiili-internet sananakin kuulostaa jo vanhentuneelta, Mykkänen muistuttaa, että kyseessä on todella tärkeä  asia.

”Se on niin eri asia kuin pelkkä internet. Mobiili-internetin avulla netti on koko ajan mukana ja kaikki yhdistyy kaikkeen.”

Kaikki mahdolliset resurssit ovat kokoajan saatavilla omaan matkapuhelimeen. Jos nykyään haluaa oppia jonkin uuden taidon, alkuun pääsee Googlen ja tutoriaalivideoiden avulla.

”Me ollaan ihan alussa vielä. Älypuhelimet ovat olleet olemassa nykyisessä muodossa vasta 10 vuotta. Ja internet parikymmentä vuotta. En lähde edes visioimaan, mitä kaikkea on vielä tulossa.”

Vuonna 2015 vietettiin kirjan vuotta ja pyrittiin tuomaan mediassa kirjojen ja lukemisen tärkeyttä esille. Mobiililaitteet vievät kokoajan enemmän aikaa lukemiselta ja perinteiseltä kirjalta. Tämä kehitys on näkynyt esimerkiksi kirjastojen lainaustilastoissa.

Mykkäsen mielestä ei tulisi vähätellä mobiililaitteilla ja internetissä vietettyä aikaa, sillä todellisuudessa ihminen ei silloin tuijota ainoastaan ruutua. Ennen internetiä ei vain ollut olemassa vaihtoehtoista tapaa viettää aikaa.

”Siellä jutellaan kavereiden kanssa, etsitään uusia tietoja ja pysytään perillä maailman tapahtumista. Kyllähän se vie tosi paljon aikaa, mutta ei se ole hukkaan heitettyä aikaa.”

 

MYKKÄNEN ON pitänyt työpajoja koodaamisesta ja kirjoittanut Koodi2016-teoksen, jossa hän nostaa esille koodaamisen tärkeyden. Hän uskoo, että kaikki työ, jonka tekeminen vaatii fyysistä voimaa, tullaan jossain vaiheessa korvaamaan roboteilla. Fyysisistä töistä jäävät jäljelle varmimmin sellaiset, joiden tekeminen vaatii ihmisinteraktiota, kuten esimerkiksi vanhusten hoito.

”Koodaaminen tulee tulevaisuudessa olemaan tärkeä taito, jotta voidaan käskeä koneita tekemään ihmisen haluamia asioita. Minusta tuli koodaamisen sanansaattaja varmaan siitä syystä, että kukaan ei lapsena opettanut minua koodaamaan.”

Mykkäsen mielestä on tärkeää antaa nuorille ja lapsille mahdollisuuksia löytää itseään kiinnostavat asiat. Se, että koulussa opetetaan englantia, kotitaloutta tai vaikkapa koodaamista, ei tarkoita sitä, että jokaisesta tulisi näiden alojen ammattilaisia. Hänen mielestään on tärkeä näyttää kaikki mahdollisuudet, jotta ne, joilla on taipumuksia vaikkapa koodaamiseen, löytävät alan ja voivat kehittää taitojaan siinä.

 

KOTISIVUILLEEN Mykkänen on kerännyt kommentteja ihmisiltä, joiden kanssa hän on työskennellyt. Näissä kommenteissa nousevat esiin miehen huumorintajuisuus, positiivisuus ja energisyys sekä se, että hän pyrkii aina tekemään asiat täydellä kapasiteetilla.

Juhani Mykkäsestä saa nopeasti todella tuotteliaan kuvan, mutta hän itse huomauttaa, että se johtuu vain siitä, että lopputuotokset ovat poikkeuksellisen julkisia ja konkreettisia.

”Kyllä moni ihminen saa aikaiseksi paljon työuransa aikana, mutta kaikilla ne jutut eivät ole tällaisia yksittäisiä konkreettisia asioita, joita on helppo laskea ja esitellä.”

”Miks mä teen sellasia asioita, niin varmaan mä oon vaan huomionkipeä”, hän naurahtaa.

”Opin psykologiystävältäni, että kaikissa terveissäkin ihmisissä on persoonallisuushäiriöiden piirteitä. Minulla on varmasti sellaisten häiriöiden piirteitä, että mulla on hyvä olo silloin kun joku antaa minulle palautetta.”

”Olen huomannut töissä, että olen välillä niin miellyttämisenhaluinen, että olen vähän huono puskemaan ihmisiä eteenpäin. Koen olevani parempi yksityisenä suorittajana ja tiedän, että osaan välillä olla aika itsekeskeinen.”

”Mun on pakko tehdä työkseni jotain sellaista, mistä oon sairaan fiiliksissä, koska en pysty tekemään sitä vaan työnä. Mulle on tärkeää, että en tiedä missä olen vuoden päästä.”

Mykkäsen mukaan ihmisten ei pidä luoda turhia paineita siitä, että pitäisi olla tietynlainen. Kukaan ei pysty olemaan kovin hyvä asiassa, joka ei tule luonnostaan.

”Enemmän minä olen sitä koulukuntaa, että uskon, että ihmisten pitää löytää oma juttunsa, kuulostella, että mistä itse innostuu.”

Työllistymisen kannalta pitää miettiä sitä, miten voi valjastaa omat kiinnostuksen kohteet sellaiseen tarkoitukseen, että se tuottaa samalla jotain yhteistä hyvää, josta ihmiset ovat valmiita maksamaan.

”Mun mielestäni itsensä brändääminen tarkoittaa sitä, että tekee asioita sillä tavalla, että sinuun aletaan liittää tiettyjä attribuutteja.”

Esimerkiksi mobiilisovellus Wolt brändinä haluaa olla helppokäyttöinen, ystävällinen, ammattimainen ja energinen, joten yritys pyrkii Mykkäsen mukaan tekemään sellaisia asioita, jotka auttavat ihmisiä liittämään näitä asioita Woltiin.

”Tärkeää on, että brändi syntyy teoilla. Henkilökohtainen brändi käsittää oikeastaan sen, mitä muut ihmiset puhuvat sinusta kun sinä et ole paikalla.”

”Haluaisin ajatella, että minun ajatellaan olevan energinen ja iloinen. Vahvuuksiani on luovan ja analyyttisen ajattelun yhdistäminen. Opiskelijakaverit sanovat minusta varmasti toista ja perhe toista. Luulen, että ihmiset tuntevat paremmin Nyt-liitteen tai Woltin, kuin Juhani Mykkäsen.”

(Kuva: Aku Siukosaari)

Vieraskynä
Vieraskynä: Mahdollisuus, jota ei ole varaa mokata
Henkilö
Juhana Vartiainen haluaa tehdä muutoksen – Ruotsin lääkkein
Linja-raportti (1/17)
Yrittäjät karsisivat työehtosopimusten yleissitovuutta