Linja-raportti

Yhtä hyvät oppilaat saavat eri kouluissa erilaisia arvosanoja


Samantasoinen osaaminen johtaa eri peruskouluissa erilaisiin päättöarvosanoihin. Se asettaa oppilaat eriarvoiseen asemaan jatkokoulutukseen haettaessa.

Tausta: Opiskelijavalinnat toiselle asteelle (klikkaa auki)

* Lukioon pääsyn ratkaisee peruskoulun päättötodistuksen niin sanottujen lukuaineiden arvosanojen keskiarvo.

* Jos kahdella hakijalla on sama keskiarvo, sisäänpääsyn ratkaisee keskiarvo, johon lasketaan myös liikunnan, käsityön, kotitalouden, musiikin ja kuvataiteen arvosanat. Näitä arvosanoja ei muuten käytetä valinnassa.

* Joissain lukiokoulutuksissa painotetaan yhtä tai useampaa oppiainetta, jolloin näitä voidaan painottaa myös opiskelijavalinnassa.

* Jotkut lukioiden erityislinjat käyttävät myös pääsy- ja soveltuvuuskokeita. Lisäksi huomioon voidaan ottaa myös hakijan muu koulutus, harrastukset tai muita lisänäyttöjä.

* Ammatillisen koulutuksen valinnat tehdään erikseen peruskoulupohjaiseen ja lukiopohjaiseen koulutukseen.

* Suoraan peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen hakeva saa valinnassa kuusi lisäpistettä.

* Yleisestä peruskoulumenestyksestä voi saada 1–16 pistettä ja painotettavista arvosanoista lisäksi 1–8 pistettä.

* Lisäpisteitä voi saada muun muassa työkokemuksesta, pääsy- ja soveltuvuuskokeesta, aiemmista opinnoista ja harrastuksista.

* Kymppiluokan käymisestä annetaan kuusi lisäpistettä, eli saman verran kuin siitä, että hakee ammatilliseen koulutukseen suoraan peruskoulusta.

Lähde: Opetushallitus

Suomessa ei käydä riittävästi keskustelua siitä, millä perusteilla oppilaille annetaan peruskoulussa arvosanoja, sanoo tutkija ja kasvatustieteiden tohtori Najat Ouakrim-Soivio. Ouakrim-Soivio on tutkinut oppilaiden osoittaman osaamisen suhdetta eri oppiaineiden perusopetuksen päättöarvosanoihin, ja löytänyt siitä isoja eroja eri koulujen välillä.

Hänen yli sata koulua ja yli 4 000 oppilasta kattaneesta väitöstutkimuksestaan käy ilmi, että historiassa ja yhteiskuntaopissa voi samalla osaamisella saada toisistaan poikkeavia arvosanoja. Aiemmin sama ilmiö on havaittu myös esimerkiksi äidinkielen ja matematiikan kohdalla.

“Tutkimustuloksistani on syntynyt minulle aika vahva käsitys siitä, että meidän koulutusjärjestelmä ei kohtele perusopetuksensa päättäviä yhdenvertaisesti”, Ouakrim-Soivio sanoo.

“Me ollaan Suomessa perinteisesti ajateltu, että peruskoulun arviointi toimii automaattisesti kauhean yhdenvertaisesti, ja että arvosanat kertovat aukotta ja validisti oppilaan osaamisesta.”

 

OUAKRIM-SOIVION väitöstutkimuksen mukaan arvosanoilla on yhteys koulun oppilaiden keskimääräiseen osaamistasoon. Tutkimuksessa havaittiin, että kouluissa, joissa oppilaiden osaaminen on keskimäärin heikompaa, annetaan helpommin hyviä arvosanoja. Sama pätee myös toiseen suuntaan: jos koulun oppilaat ovat keskimääräistä parempia, on hyviä arvosanoja vaikeampi saada.

Konkreettinen yhdenvertaisuusongelma syntyy Ouakrim-Soivion mukaan erityisesti siitä, että päättöarvosanoja käytetään jatkokoulutukseen hakeuduttaessa. Esimerkiksi lukioiden opiskelijavalinnat tehdään peruskoulun lukuaineiden keskiarvon perusteella ja arvosanoista annetaan pisteitä myös ammatilliseen koulutukseen pyrittäessä. Kun osassa kouluista samalla osaamisella saa parempia arvosanoja kuin toisaalla, on osalla hakijoista perusteeton etulyöntiasema.

Ouakrim-Soivion mukaan kyseessä ei ole yksittäinen sattuma, vaan erot ovat tilastollisesti merkitseviä ja vaikutuksiltaan merkittäviä.

Väitöskirjatutkimuksensa jälkeen hän on yhdessä muiden tutkijoiden kanssa selvittänyt päättöarvosanojen eroja myös terveystiedossa, A1-englannissa ja B1-ruotsissa. Erot koulujen arvosanakäytänteissä saa hänen mukaansa näkyviksi, kun vertaa keskenään eri kouluissa samanlaisina toteutettavia kansallisia oppimistulosarviointeja sekä opettajien antamia arvosanoja.

Koulujen väliset erot oppilaiden osoittaman osaamisen ja koulujen antamien arvosanojen välillä ovat noin kahden arvosanan luokkaa.

“Jos vaikka yhteiskuntaopissa oppimistulosarvioinnissa sinä ja minä olemme saaneet ratkaistuksi 60 prosenttia tehtävistä, niin sinun koulussasi – jonka arvosanalinja on tässä esimerkissä nyt kauhean tiukka, koska koulun osaamisen taso on hyvä – sillä 60 prosentilla saa arvosanan kuusi. Ja minun koulussa, jossa keskimääräinen osaaminen on vähän heikompaa ja arvosanoja annetaan väljemmin, minä saan kasin”, Ouakrim-Soivio selostaa.

“Ja sitten kun me samantasoisella osaamisella – mutta aivan eri arvosanoilla – haemme päättövaiheessa toiselle asteelle, niin sinä et pääse sisään ja minä pääsen. Tämä on se yhteiskunnallinen ongelma.”

Ongelma on Ouakrim-Soivion mukaan laaja. Hän laski väitöskirjassaan, että tarkastelluista 4158 oppilaasta noin puolet opiskeli kouluissa, joissa historian ja yhteiskuntaopin arvosanojen ero toisiinsa oli enemmän kuin kaksi arvosanaa.“Silloin selitykseksi ei kelpaa, että ‘joo joo, on olemassa koulujen välillä eroja, aina on ollut’. Se on systemaattinen virhe koulutusjärjestelmässä ja mielestäni iso ongelma.”

Ouakrim-Soivon mielestä arviointiin liittyvää yhdenvertaisuusongelmaa ei vielä tunnisteta tarpeeksi, vaikka siitä onkin viime vuosina käyty aiempaa enemmän keskustelua.

“Luulen, että se johtuu opetusalan ammattilaisilla siitä, että aika harvalla opettajalla on mahdollisuus verrata minkään muun koulun oppilaiden osaamistasoon kuin omansa”, Ouakrim-Soivio sanoo.

Etelä-Tapiolan lukion rehtorin Harri Rinta-ahon mukaan peruskoulusta tulevien opiskelijoiden vaihteleva taso ja valmiudet näkyvät lukion ensimmäisenä vuonna. Hänen mukaansa Espoossa on myös koko kaupungin tasolla havaittu kovaa “arvosanainflaatiota”.

“6-7 vuoden sisällä Espoossa koululaisten päättöarvosanojen keskiarvo on noussut neljällä kymmenyksellä, mikä on tässä tilastossa todella kova luku. Samaan aikaan esimerkiksi Pisa-tulokset kertovat, että osaamistaso on puolestaan laskenut”, Rinta-aho sanoo.

Rinta-ahon mielestä ongelmana on se, että kaikki opettajat eivät sovella päättöarvioinnin kriteereitä.

“Kun koulujen jatkuva arviointi on tällaista kannustavaa luonteeltaan, niin he jatkavat sitä päättöarvioinnissa, jonka arvosana pitäisi antaa sen mukaan, miten oppilaat ovat saavuttaneet kriteereissä asetetut tavoitteet”, hän sanoo.

“Näyttää jopa vähä siltä, että koulut kilpailevat toistensa kanssa siitä, että opiskelijat pääsevät jatko-opintoihin, mutta se tehdään väärin keinoin eli antamalla liian hyviä arvosanoja.”

 

OUAKRIM-SOIVIO sanoo, ettei toivo kansallisia päättökokeita peruskouluun, vaikka se voisikin parantaa oppilaiden saamien arvosanojen vertailtavuutta. Hänen mukaansa peruskoulun päättökokeet johtaisivat todennäköisesti ranking-listoihin myös peruskoulujen kohdalla, kuten muualla Euroopassa on tapahtunut. Se nakertaisi pohjaa suomalaisen peruskoulun lähikoulu-ajatukselta, jonka mukaan kaikissa kouluissa on tarjolla hyvää ja laadukasta opetusta.

Päättökokeiden sijaan Ouakrim-Soivio suosisi valtakunnallisesti yhtenäisiä “esitestattuja koeosioita”, eli eräänlaista koepankkia.

Malli voisi toimia niin, että Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI) esitestaisi koekysymyksiä sadoilla oppilailla, jolloin eri tehtävien vaativuustaso pystyttäisiin luotettavasti toteamaan ennakkoon. Opettajat taas voisivat esimerkiksi kerran vuodessa pyytää esitestattuja koeosioita, joiden avulla voisi tarkistaa omaan arvosanalinjaansa. Samalla oppilaiden arvioinnin tueksi olisi tarjolla vertailukelpoista tietoa.

Ouakrim-Soivon mukaan koeosioiden rakentaminen niin, että niillä voidaan luotettavasti seurata oppilaiden osaamista ja sen kehittymistä, vaatii korkeaa osaamista. Siksi tehtävä kuuluisi hänen mielestään nimenomaan opetus- ja kulttuuriministeriön alaiselle KARVI:lle.

“Meidän arviointiviraston toiminta on tosi nuorta, mutta kaikkialla muualla maailmassa tämä on yksi aika selkeä arviointiviraston perustehtävä, että he tuottavat juuri näitä ennakkoon testattuja koeosioita.”

Ouakrim-Soivion mielestä suomalaiseen järjestelmään ei kuitenkaan sovellu koeosioiden pakollinen käyttö.

“Meidän järjestelmään sopii se, että opettaja tai koulu voisi itse miettiä tarpeitaan ja halutessaan pyytää näitä koeosioita.”

 

TOISEKSI ratkaisuksi Ouakrim-Soivio on jo aiemmin tutkimuksissaan ehdottanut, että arvosanan kahdeksan rinnalle laadittaisiin kriteerit myös toiselle tai useammalle arvosanalle. Tällä hetkellä valtakunnallisesti käytössä ovat vain arvosanan kahdeksan kriteerit, joihin opettajat joutuvat siis peilaamaan myös muita arvosanoja.

“Me ollaan koulutusjärjestelmänä siinä mielessä kummallinen hybridi, että meillä on kriteerit vain arvosanalle kahdeksan ja sitten hyväksytyt arvosanat 5-7 ja 9-10 suhteutuu siihen”, Ouakrim-Soivio arvioi.

Hän naurahtaa saaneensa ideasta aiemmin kritiikkiä ja olevansa sen esitettyään edelleen “kävelevä tikkataulu joissakin piireissä”. Kriteerien luomisen myös muille numeroille on väitetty johtavan muun muassa “uusliberalistiseen mittauskulttuuriin”, vaikka Ouakrim-Soivion mukaan mikään evidenssi ei siihen viittaa.

Hän on yhdessä Jyväskylän yliopiston apulaisprofessorin Juhani Rautopuron ja Helsingin yliopiston yliopistonlehtorin Raili Hildénin kanssa ehdottanut, että arvosanan kahdeksan lisäksi kriteerit tulisi luoda ainakin arvosanalle viisi, eli vaadittavan osaamisen minimitasolle.

“Lisäksi olen itse esittänyt, että pitäisi ehkä olla kriteerit muillekin arvosanoille, esimerkiksi kuudelle tai yhdeksälle, jolloin meillä olisi useampi arvosana kuvattu, ei vaan se arvosana kahdeksan. Koska ihan selvästi tämä pelkkä kahdeksan ei riitä opettajille arvioinnin välineeksi.”

Nykytilanne on johtanut siihen, että monissa kouluissa ja kunnissa opettajat luovat yhdessä omia, valtakunnallisen kriteerin lisäksi käytettäviä arviointiperusteita.

“On ongelmallista, että kun päättöarvioinnin pitäisi olla yhdenvertaista valtakunnallisesti, niin nyt päätetään paikallisesti omia tulkintoja. Ei me tällä mallilla ikinä päästä yhdenvertaiseen arviointiin valtakunnallisesti”, Ouakrim-Soivio sanoo.

Artikkeli on osa opiskelijavalintoja käsittelevää Linja-raporttia. Lue raportin muut artikkelit täältä.

Kuva: Helge Heinonen / Museoliiton arkisto (CC)

Kommentti
Kommentti: 10 huonoa perustetta nykymuotoisille pääsykokeille
Linja-raportti
Ylioppilastutkinto ennustaa opintomenestystä pääsykoepisteitä paremmin
Uutisanalyysi
Perinteiset asenteet näkyvät nuorten ammatinvalinnassa: Tyttöjä pidetään luovina, poikia itsevarmoina ja matemaattisina