Vieraskynä

Vieraskynä: Mahdollisuus, jota ei ole varaa mokata


Suomalaiset nuoret ovat ennätyksellisen kiinnostuneita yrittäjyydestä. Todisteita tämän väitteen tueksi tippuu liki kuukausittain erilaisten kyselyiden ja tutkimusten muodossa. Näistä viimeisimmät eivät tee poikkeusta.

Perheyritysten liiton tammikuussa julkaiseman selvityksen mukaan alle 35-vuotiaista 44 prosenttia on täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämästä ”minua houkuttelee ajatus, että perustaisin oman yrityksen”. Kaikkein myönteisimmin yrittäjyyteen suhtautuvat alle 20-vuotiaat. Pienillä paikkakunnilla ja maaseudun haja-asutusalueilla yrittäjyyteen on enemmän kiinnostusta kuin muualla Suomessa.

Suomen Opiskelija-Allianssi Osku ry:n joulukuinen Amis 2016 -tutkimus kertoo, että ammattiin opiskelevista nuorista 46 prosenttia haluaisi tulevaisuudessa toimia yrittäjänä. Amiksista 57 prosenttia katsoo yrittäjyyteen liittyvän enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. Minään helppona palana yrittäjyyttä ei amisten piirissä silti pidetä: 60 prosenttia kokee yrittäjäksi ryhtymisen pelottavana.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston Suomessa viime vuonna toteuttama kansainvälinen GUESSS-tutkimus puolestaan osoittaa, että korkeakouluopiskelijoista 10 prosenttia on aikeissa perustaa yrityksen heti valmistuttuaan. Viiden vuoden kuluttua valmistumisesta näin ennakoi tekevänsä jo 31 prosenttia.

Listaa voisi jatkaa. Viimeisen parin vuoden aikana julkaistu data on antanut lopullisen varmuuden siitä, että käsillä on merkittävä myönteinen sukupolvimurros yrittäjyyteen liittyvissä asenteissa ja aikomuksissa.

Mutta onko kohonnut kiinnostus kääntynyt yritystoiminnaksi? Ei vielä siinä määrin kuin edellisten perusteella saattaisi odottaa. Tilastotietojen mukaan alle 30-vuotiaiden yrittäjien absoluuttinen määrä on ollut hienoisessa kasvussa 2000-luvun ajan, joskin viimeisinä vuosina on tapahtunut pientä pudotusta. Suhteellisen määrän eli yrittäjyysasteen muutos olisi osuvampi mittari, mutta sellaista joudumme Tilastokeskukselta vielä odottamaan.

Onko käänne kuitenkin jo ilmassa? Pieniä viitteitä siihen on. Suomen Uusyrityskeskusten mukaan vuonna 2015 uusyrityskeskusten neuvontapalveluiden kautta virranneista uusista yrityksistä jo 55 prosenttia oli alle 35-vuotiaiden ja 35 prosenttia alle 30-vuotiaiden perustamia. Kenties nuoret löytävät lopulta yhä useammin yrittäjäksi ja myös jatkavat valitsemallaan uralla luoden maahamme uutta kasvua ja työpaikkoja – kuten pk-yrityssektorimme on ansiokkaasti 2000-luvun aikana tehnyt suurteollisuuden kompuroidessa.

Mitä jos käännettä ei suurista odotuksista huolimatta tapahdukaan? Silloin on todettava, että olemme hukanneet (useamman) miljoonan taalan mahdollisuuden vahvistaa Suomen taloutta ja hyvinvointia.

Oletetusti olemme tällöin tulleet tehneeksi ainakin seuraavia poliittisia mokia:

  1. Koulutusjärjestelmämme ei ole pystynyt tarjoamaan nuorille kaikilla koulutusasteilla konkreettisia paikkoja kokeilla ja harjoitella yrittäjyyttä opiskeluaikana
  2. Emme ole tukeneet riittävästi kolmannen sektorin nuoriso- ja muita yhdistystoimijoita, jotka edistävät yrittäjyyskasvatusta muodollisen koulutuksen ulkopuolella
  3. Sääntelymme on edelleen yritystoimintaa liiallisesti kahlitsevaa ja luo yrittäjyydestä kuvaa byrokraattisena taisteluhäkkinä
  4. Verotuksemme ei tunnusta riittävästi yrittäjäriskiä ja tainnuttaa palkka-, pääoma-, yhteisö- ja kulutusverojen koktaililla isommankin yrittäjyys- ja investointi-innon
  5. Työmarkkinamme ovat edelleen rakenteiltaan korporatiivisen savupiippu-Suomen aikakaudelta, joka jättää pientyönantajalle luun käteen isojen määrätessä tahdin
  6. Yrittäjyyden ja palkkatyön yhdisteleminen on yhä sosiaaliturvassamme turhan kankeaa ja yksilön epävarmuutta ruokkivaa
  7. Työttömyysturvajärjestelmämme ei kannusta ryhtymään yrittäjäksi, sillä kannustinloukku on edelleen liian terävä
  8. Emme ole saaneet siirrettyä suurten yrittäjäikäluokkien elämäntyötä eli elinkelpoisia yrityksiä eteenpäin seuraaville omistajapolville raskaan perintö-, varainsiirto- ja luovutusvoittoverotuksen tähden
  9. Yksityinen ja sitä täydentävä julkinen rahoitusjärjestelmämme ei ole pystynyt kanavoimaan riittävästi pääomia ja lainoitusta rajallisilla vakuuksilla operoivien nuorten alkuvaiheen yritystoimintaan
  10. Olemme rakentaneet sosiaali- ja terveyspalveluistamme suurten julkisten ja yksityisten tuottajien markkinan, jossa ei ole tilaa pienille ja ketterille yrittäjille

Jokaisen maamme tulevaisuudesta välittävän ja käsillä olevasta historiallisesta tilaisuudesta ymmärtävän on syytä toivoa, että nämä virheet jäävät tekemättä. Kuten tähänkin asti, Suomi nousee vain työllä ja yrittäjyydellä. Annetaan nuorille tähän tilaa.

JoonasMikkilä
Joonas Mikkilä – @JoonasMikkila

Joonas Mikkilä on Suomen Yrittäjien järjestöpäällikkö, joka vastaa järjestön Nuorten Yrittäjien toiminnan kehittämisestä ja koordinoinnista.

Lue kirjoittajan muut artikkelit täältä.

Vieraskynä
Vieraskynä: Voittajia yhdistää tahto menestyä
Vieraskynä
Politiikkaan tarvitaan sukupolvenvaihdos
Reportaasi
Startup ei ole ainoa vaihtoehto
Kommentteja ei löytynyt.