Vieraskynä

Vieraskynä: Lukuvuosimaksusta uusi pulma?


Syyslukukaudella 2017 käyttöön otettavat lukuvuosimaksut EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta saapuville tutkinto-opiskelijoille ovat herättäneet porua. Hallitus haluaa edistää korkeakoulujen koulutusvientiä ja laajentaa rahoituspohjaa laittamalla korkeakoulututkinnoille vuotuiset hintalaput. Ministeriön tekemän uudistuksen otsikko istuu nätisti nykyhallituksen norminpurkumantraan: “Toimenpide 4: Puretaan koulutusviennin esteitä kaikilta koulutusasteilta”.

Todellisuutta on kuitenkin se, että nyt koulutukseen luodaan uutta velvoittavaa lainsäädäntöä ja uusi byrokraattinen järjestelmä melko suoraviivaisen ja maksuttoman systeemin tilalle. Laki velvoittaa yliopistoja perimään EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevalta opiskelijalta vähintään 1500 euroa vuodessa. Korkeakoulut saavat itse tämän pohjalta päättää summan suuruuden, jolloin puhutaan useista tuhansista ja jopa kymmenistä tuhansista euroista per opiskelija. Samaan aikaan luodaan lukuvuosimaksuja tasapainottava stipendijärjestelmä, jonka avulla katetaan osan opiskelijoiden elinkustannuksia. Jätän lukijan pääteltäväksi, kuulostaako tämä enemmän esteiden rakentamiselta vai purkamiselta.

 

UUSI JÄRJESTELMÄ aiheuttaa aina kustannuksia. Tässä vaiheessa on vielä epäselvää kuinka lukuvuosimaksut vaikuttavat hakijamääriin. Maksujen myötä on kuitenkin otettu riski. Jos opiskelijat eivät ota korkeakoulupaikkoja vastaan, koska eivät saa apurahaa, kiertävät marginaaliseksi jäävät tulot apurahoiksi sekä maksu- ja apurahajärjestelmän hallintoon. Samaan aikaan voidaan menettää merkittävä osa kansainvälisten opiskelijoiden kulutuksesta syntyvästä kansantaloudellisesta hyödystä. Uudistus on tehty osin tietämättä, mitä siitä taloudellisesti seuraa.

Yhtenä perusteluna koulutuksen hintalapulle on käytetty sitä, että se tekee koulutuksestamme houkuttelevamman ja sen myötä tuo mukanaan lahjakkaampia opiskelijoita. Nyt, jos tehtävänannoksi annettaisiin tehdä koulutuksesta houkuttelevampi, eikö silloin kannattaisi keskittyä koulutuksen laatuun, sisältöön sekä toimivaan markkinointiin? Itse ainakin valitsen hakukohteeni nimenomaan sisällön ja laadun perusteella. Lukuvuosimaksut ulkomailla ovat haussa ovat nimenomaan rajoittava tekijä. Nyt tehtiin kuitenkin päinvastoin, ensin leikattiin koulutuksen laadusta ja sitten laitettiin päälle vielä hintalappu.

Lukuvuosimaksut vaikeuttavat entisestään ETA-maiden ulkopuolelta tulevien potentiaalisten opiskelijoiden mahdollisuutta suorittaa Suomalainen korkeakoulututkinto. Koulutuksemme punainen lanka on aikaisemmin pohjautunut vahvasti tasa-arvolle ja maksuttomuudelle. Nykyhallitus asettaa lukuvuosimaksu-uudistuksessaan nämä arvot kuitenkin toissijaiksi.

JesseJääskelainen
Jesse Jääskeläinen – @JesseJaaskelain

Jesse Jääskeläinen on Sosialidemokraattisten opiskelijoiden puheenjohtaja ja valtiotieteiden sekä puheviestinnän opiskelija.

Lue kirjoittajan muut artikkelit täältä.

Uutisanalyysi
Pääsykokeiden karsiminen sai laajaa tukea, mutta ammattikoululaisten asema halutaan turvata
Reportaasi
Lukukausimaksujen vaikutuksesta ristiriitaisia ensitietoja: Yliopistojen hakijamäärät nousivat ja laskivat
Linja-raportti (1/16)
Erinomainen tutkimus ei takaa hyvää koulutusta