Vieraskynä

Vieraskynä: Liittovaltio ei ole tarpeeksi monen unelma, että se voisi toteutua


Euroopan Unionia on rakennettu yhdessä jo yli seitsemänkymmentä vuotta – meillä kristillisdemokraateillakin on ollut yleiseurooppalaisena kansanliikkeenä siinä oma, merkittävä osamme. Unioni ei missään nimessä ole täydellinen: työtä piisaa jatkossakin. Paljon on sellaista, joka ansaitsee kritiikkiä ja mihin pitää saada muutosta. Etenkin huonolla tolalla oleva talous- ja rahapolitiikka sekä mammuttimainen, useaan kaupunkiin jaettu hallintokoneisto olisivat perusteellisen remontin tarpeessa.

EU:n mukana on kuitenkin tullut myös paljon hyvää. EU:n vaikutus koko maanosan vakauttamisessa on ollut kiistatta merkittävä. En myöskään pidä huonona samat arvot jakavien eurooppalaisten kansallisvaltioiden yhteistyötä. Monella alalla yhteiset standardit tekevät asioista yksinkertaisesti sujuvampia ja ne edistävät keskinäistä kaupankäyntiä. Vapaa liikkuvuus on omine ongelmineenkin sangen kätevä asia.

Unioni on ottanut vastaan raskaan iskun, kun Iso-Britannia päätti kansanäänestyksessä jättää jäsenyytensä. Pidän heidän päätöstään erittäin harmillisena, mutta briteillä oli toki kansakuntana täysi vapaus tehdä myös tällainen päätös – onhan kyseessä demokraattinen valtio. Mitä voimme tehdä, että muiden maiden irtiotot voidaan tulevaisuudessa välttää?

Iso-Britannian tapaus on erinomainen esimerkki siitä, ettei integraatiota saa ajaa pitemmälle kuin mitä voimme yksissä tuumin unionina sitä viedä. Mielestäni Britannian erkaneminen EU:sta alkoi jo huomattavasti aiemmin. Britit jättäytyivät pois monista aikaisemmista yhteisistä linjauksista ja järjestelmistä. Tämä sai aikaan maan etääntymisen unionista ja tulokset me kaikki tiedämme.

Yhtenä ratkaisuna EU:n rakoiluun tarjotaan federalismia ja syvempää integraatiota. Itse näen sen kuitenkin uhkapelinä, jonka panoksena on koko EU:n tulevaisuus. Voimakas integraatio vahvistaa EU-kielteisiä ääniä unionissamme – niitä ääniä, jotka haluavat hajottaa koko systeemin. Kaikki eivät ole tänään valmiita syvempään unioniin, eivätkä todennäköisesti ole sitä huomennakaan. Kulttuurillisista yhtäläisyyksistä huolimatta eroja on liikaa. Suurin osa eurooppalaisista kokee omaksi viiteryhmäkseen ensisijaisesti oman kansallisvaltionsa. Liittovaltio ei ole tarpeeksi monen unelma, jotta se voisi toteutua. Tämä on nähtävä todellisuutena, mutta myös mahdollisuutena. EU voisi moninaisuudessaan olla maailmalle esimerkki toimivasta kansojen yhteistyöstä.

Federalismi on populismin parasta polttoainetta. EU kaipaisi kiihdyttämisen sijaan ennemmin jarruttelua ja tarvittaessa peruutteluakin. Itse näen, että tulevaisuuden EU on vahva, kansallisvaltioiden muodostama yhteistyöelin ja arvoyhteisö, kevyempi ja yhtenäisempi. Pidän tätä ainoana vaihtoehtona, ettemme vain menettäisi sitä kaikkea hyvää, mitä EU:n kautta olemme saaneet: yhteistyötä, vakautta ja liikkuvuutta.

JiskaGröhn
Jiska Gröhn – @jisgrohn

Jiska Gröhn on KD Nuorten puheenjohtaja ja maisterivaiheen teologian opiskelija.

Lue kirjoittajan muut artikkelit täältä.

Kuva: Peter Kurdulija / CC BY-NC-ND 2.0

Vieraskynä
Vieraskynä: Lukuvuosimaksusta uusi pulma?
Vieraskynä
Vieraskynä: Pilalle hemmoteltu enemmistö on vihan ja pelon vallassa – ja äänestää sen mukaan
Vieraskynä
Vieraskynä: Kasvua syntyy, kun riskejä kannattaa ottaa
Kommentteja ei löytynyt.