Uutisanalyysi

Tienkäyttömaksuja koskevassa keskustelussa unohdetaan, että hallitus on päättänyt puolittaa liikenteen päästöt


Hallitus linjaa energia- ja ilmastostrategiassa kunnianhimoisista päästöleikkauksista, joita liikenneverkon yhtiöittämisellä tavoitellaan. Tienkäyttömaksuista vuodenvaihtessa roihahtaneessa väännössä unohdettiin, että tavoitteita ei saavuteta, jos liikenteen maksuja ei laiteta remonttiin.

Marraskuussa julkaistu hallituksen energia- ja ilmastostrategia livahti läpi julkisuuden yllättävän nopeasti ja vähällä pureskelulla. Kyseessä on nimittäin yksi hallituskauden merkittävimmistä linjapapereista, jonka takana seisovat kaikki kolme hallituspuoluetta. Strategiassa linjataan poikkeuksellisen kunnianhimoisista keinoista, joilla Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka on tarkoitus keikauttaa ympäri ja kestävälle pohjalle.

Erityisen iso rooli tavoitteiden toteutumisessa on liikenteellä, joka tuottaa noin 20 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Strategiassa linjataan muun muassa liikennejärjestelmän ja ajoneuvojen energiatehokkuuden parantamisesta sekä fossiilisten öljypohjaisten polttoaineiden korvaamisesta uusiutuvilla ja vähäpäästöisillä vaihtoehdoilla.

 

NÄIHIN LINJAUKSIIN kytkeytyy myös tapaninpäivästä aina loppiaiseen asti vellonut keskustelu valtion liikenneverkkoyhtiöstä ja tienkäyttömaksuista. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk) Helsingin Sanomille antamista lausunnoista nousseen kohun keskiössä oli se, että tulevaisuudessa tienkäytöstä voitaisiin periä maksua käytön mukaan.

Tarjolla olisi todennäköisesti erilaisia operaattoreiden tarjoamia paketteja, joista osalla teitä voisi käyttää rajattomasti, ja osassa laskutus perustuisi tiellä käytettyyn aikaan tai kuljettuihin kilometreihin. Operaattorit taas maksaisivat asiakkaidensa tienkäytöstä uudelle valtion omistamalle tieverkkoyhtiölle, joka hoitaisi väylien vaatimat investoinnit.

Bernerin mukaan keskeinen hyöty mallissa on, että se tarjoaa laajan kirjon erilaisia liikenteen palveluja tai palvelupaketteja, joista tienkäyttäjä voi valita mieleisensä. Hyvää on ministerin mukaan myös se, että asiakas maksaa siitä, mitä käyttää.

“Markkinoille syntyvä kilpailu pitää palvelujen hinnat kurissa. Palveluntarjoajat laskuttaisivat palveluista oman hinnoittelunsa mukaisesti. Oli se sitten kilometrikohtainen hinnoittelu, kiinteähintainen kuukausipaketti tai esimerkiksi palvelupaketti, joissa yhdistyvät liikennevakuutus ja tienkäyttöoikeudet”, Berner kirjoitti blogissaan.

Huolta suunnitelmassa on aiheuttanut ennen kaikkea autoilijoiden kustannusrasitus ja yksityisyyden suoja. Tarkkaa tapaa maksujen järjestämiseen vasta valmistellaan, mutta todennäköisesti laskutus jätetään operaattoreille, joita valvoisi Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Aikaan perustuva maksu ei vaatisi erillistä kilometrien seurantaa, mutta matkaan perustuva vaatisi.

Bernerin suunnitelmaa vastustavan Autoliiton julkaisema Moottori-lehti arvioi todennäköiseksi, että palveluita tarjoavat operaattorit vuokraisivat tarvittavat tiedonkeruulaitteistot autoilijoille.

Berner pitää huolta yksityisyyden suojan heikentymisestä turhana. Ministerin mukaan asiakkaan suoja varmistetaan lailla myös niissä tilanteissa, joissa operaattorin laskutus perustuisi paikannukseen.

“Periaate kuitenkin on, että tekniikoita ei rajoiteta lainsäädännöllä. Ja vaatimus on, että laitteet ja niihin liittyvät palvelut ovat helppokäyttöisiä, tietoturvallisia ja yksityisyydensuojan turvaavia”, Berner kirjoittaa.

 

VAIKKA BERNERIN suunnitelmat jättävät edelleen ison joukon kysymyksiä avoimiksi, on hyvä tiedostaa, että uusia toimia tarvitaan. Hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa asettamana tavoitteena on, että liikenteen päästöt leikataan vuoteen 2030 mennessä puoleen verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen.

Päästöjen rajoittamisella on myös nuorten laaja tuki, sillä loppuviimeksi taakka ilmaston lämpenemistä jää nuorten ja tulevien sukupolvien kannettavaksi. Esimerkiksi T-Median toteuttamassa ja Elinkeinoelämän keskusliiton tilaamassa tutkimuksessa yli puolet nuorista piti ilmastonmuutosta tärkeimpänä kysymyksenä, johon yhteiskunnassa pitäisi löytää ratkaisuja.

Hallituksen strategiassa ratkaisuna tarjoillaan muun muassa autokannan uusiutumisen huomattavaa nopeuttamista. Se on myös liikenneverkkoyhtiön perustamisen ja tienkäyttöön perustuvien maksujen taustalla. Niiden avulla teiden infrastruktuuri-investointeja voitaisiin rahoittaa, vaikka autoverosta luovuttaisiin. Hallituksen linjauksen mukaan nykyinen veromalli ei ole ollut riittävä kannustin uusien teknologioiden, esimerkiksi sähkö- tai kaasuautojen, saamiseksi liikenteeseen.

Autoveroa maksetaan tällä hetkellä prosenttiosuutena, joka lasketaan auton vähittäismyyntiarvon ja päästöjen perusteella. Vero on johtanut siihen, että Suomessa ajetaan vanhemmilla autoilla muihin Euroopan maihin verrattuna.

“Valtion tulee huolehtia siitä, että uusien teknologioiden osuus autokannasta saadaan markkinoiden toimivuuden näkökulmasta riittävälle tasolle. Tavoitteena on, että Suomessa olisi vuonna 2030 yhteensä vähintään 250 000 sähkökäyttöistä autoa (täyssähköautot, vetyautot ja ladattavat hybridit) ja vähintään 50 000 kaasukäyttöistä autoa”, strategiassa linjataan.

Yhteensä hybridi- ja sähköautoja on Suomessa Trafin tilastojen mukaan vain alle 3 000, kun esimerkiksi norjassa niiden määrä on yli 45 000. Muulla kuin dieselillä tai bensalla kulkevia autoja on koko autokannasta edelleen pitkälti alle puoli prosenttia. Lukujen valossa strategian tavoitteet ovat hurjia, eikä niihin päästä ilman isoja uudistuksia.

Olennaisinta liikenneverkko-hankkeessa ei ole tapa, jolla käyttöön perustuva laskutus toteutetaan, vaan se, että liikenteen rahoitus halutaan muuttaa kertaheitolla uuteen uskoon. Se on tarpeen, sillä hallitus on sitoutunut kunnianhimoisiin päästövähennystavoitteisiin.

FAKTALAATIKKO

Liikenne aiheuttaa isot päästöt

* Energia- ja ilmastostrategiassa esitetään useita kunnianhimoisia tavoitteita sekä liikennejärjestelmän ja ajoneuvojen energiatehokkuuden parantamiseen että fossiilisten öljypohjaisten polttoaineiden korvaamiseen uusiutuvilla ja vähäpäästöisillä vaihtoehdoilla.

* Strategian linjausten mukaan toimenpiteet kohdistetaan erityisesti tieliikenteeseen, jossa päästövähennyspotentiaali on suurin.

* Noin 90 prosenttia kotimaan liikenteen päästöistä syntyy tieliikenteessä. Tieliikenteen päästöistä noin 58 prosenttia aiheutuu henkilöautoliikenteestä ja 37 prosenttia paketti- ja kuorma-autoista. Loppujen aiheuttajina ovat linja-autot, moottoripyörät ja muut tienkäyttäjät.

* Rautatieliikenteen osuus liikenteen päästöistä on noin prosentin verran, lentoliikenteen noin 2 prosenttia ja vesiliikenteen noin 4 prosenttia.

* Nopein keino liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi on liikenteen nykyisten
polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla tai nykyistä vähäpäästöisemmillä polttoaineilla.

* Pidemmällä aikavälillä vähäpäästoisempien polttoaineiden osuuden kasvattaminen ei kuitenkaan riitä liikenteen ainoaksi päästövähennyskeinoksi, jos ilmastotavoitteisiin halutaan päästä. Liikenteen kuluttamat energiamäärät ovat vuositasolla niin suuria, että koko energiantarpeen kattaminen uusiutuvilla raakaaineilla ei ole mahdollista.

* Tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan siksi myös liikenteen energiankulutusta vähentäviä toimenpiteitä.

Lähteet: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi

Uutisanalyysi
Lindtmanin lista ja keskustan tiukka ministeriäänestys hautasivat Lehtomäen kieltäytymisen otsikoista
Uutisanalyysi
Palkattomat harjoittelut ärsyttävät opiskelijoita – SYL:n puheenjohtaja puuttuisi palkattomuuteen lailla
Uutisanalyysi
Yleistä asumistukea maksetaan yhä useammalle työssäkäyvälle – tuensaajien määrä noussut nopeasti