Reportaasi

Startup ei ole ainoa vaihtoehto


Suomessa on tuhansia yrityksiä, joille ei löydy jatkajaa, vaikka nuoret suhtautuvat yrittäjyyteen positiivisemmin kuin koskaan aiemmin. Tämä voi johtua siitä, että toimiva yritys ei välttämättä kohtaa startup-intoilijoiden tarpeita, pohtii yrittäjyyden professori Jarna Heinonen.

Vaasan kauppahallissa asiakkaita näyttää riittävän. Lounaspaikoissa kuuluu lempeä puheensorina ja ilmassa leijailee tuttu, kauppahallien ominaistuoksu, jota on mahdotonta kuvailla.

Vaikka porukkaa on, yrittäjä Jari Blomin mukaan maanantaiaamupäivä on viikon hiljaisinta aikaa kauppahallissa.

Blom omistaa pienen erikoisliikkeen, Makukaupan, josta voi ostaa kahvia, teetä ja herkkutuotteita. Hän osti puodin edelliseltä omistajalta joulukuun alussa. Liikkeen nimi ja visuaalinen ilme ovat muuttuneet, mutta liikeidea on säilynyt samana.

Voiko pieni erikoisliike Vaasan keskustassa vetää asiakkaita riittävästi? Blomin mukaan voi.

”Olen ilolla havainnut, että täällä käy nuoria ihmisiä, jotka haluavat yksilöllistä palvelua ja tuotteita. 20-30-vuotiaita täällä kauppahallissa on asiakkaina paljon”, Blom kertoo.

”Mä uskon, että kuluttajakäyttäytyminen on muuttunut. Ihmiset haluavat enemmän yksilöllisyyttä. Täällä voi rauhassa jutella kauppiaan kanssa ja saada neuvoja ja vinkkejä.”

 

MONI YRITTÄJÄ jää lähivuosina eläkkeelle: Suomen Yrittäjien tilastojen mukaan Suomessa on noin 78 000 yli 55-vuotiasta yrittäjää. 39 prosenttia heistä aikoo myydä yrityksensä ulkopuoliselle ja 23 prosentilla on toiveenaan sukupolvenvaihdos.

Kaikille yrityksille ei ole jatkajia, vaikka teoriassa tämän päivän nuoret ovat yrittäjähenkisempiä kuin koskaan aiemmin. On perusteltua kysyä, mistä se johtuu. Onko jo olemassa olevissa yrityksissä jokin vikana?

”Ehkä kysymys ei ole siitä, että yritykset ovat huonoja, mutta startup-yrityksen aloittaminen ja jo toimivassa olevan aloittaminen ovat kaksi eri asiaa. Toimiva yritys ei ehkä kohtaa nykyisten startup-intoilijoiden tarpeita. Toisaalta voi miettiä, täytyykö perustaa ihan uusi, koska jo olemassa olevista yrityksistäkin voi kehittää omannäköisen”, pohtii professori Jarna Heinonen Turun yliopistosta.

Tuoreimman GEM-yrittäjyystutkimuksen mukaan jopa 20 prosenttia 18–25-vuotiaista suomalaisista harkitsee perustavansa yrityksen kolmen seuraavan vuoden aikana. Vuosituhannen vaihteessa näin ajatteli vain muutama prosentti ikäluokasta. Suomen Yrittäjien tilastoissa noin viidesosa korkeakouluopiskelijoista pitää yrittäjyyttä potentiaalisena työllistymisvaihtoehtona.

Vanhoille yrityksille on kuitenkin vaikea löytää jatkajia, ja yrityskauppoja ei synny.

Heinonen myöntää, että haaste on todellinen, mutta hän ei vaikuta yllättyneeltä. Professorin mukaan jatkajavajeesta on puhuttu jo toistakymmentä vuotta. Lisäksi hän muistuttaa, että kauppoja ei synny, jos ostajan ja myyjän arviot kauppahinnasta eivät täsmää. Yrityksen arvon määritteleminen on vaikeaa, sillä erityisesti myyjällä siihen liittyy usein vahva henkilökohtainen tunne side: yritys on elämäntyö.

 

JO OLEMASSA olevilla yrityksillä on valmis asiakaskunta ja asema markkinoilla, mikä vähentää yrittäjäriskiä ja helpottaa aloittamista. Käytännön kokemuksesta tämän tietävät Mika Kultti ja Sakari Rahtu, jotka tammikuun alussa aloittivat siivous- ja hygieniatarvikkeita myyvän Kapkemin uusina omistajina Vaasassa.

Kapkemin uusi omistajakaksikko tutustui, kun Kultti oli Rahdun asiakas. Päätös yrittäjäksi ryhtymisestä syntyi lounastauolla.

”Miksi muille pitäisi tehdä, kun voisi tehdä itselleenkin? Ruvettiin miettimään, perustetaanko uusi vai ostetaanko vanha”, Rahtu kertoo.

Kun astuu Kapkemin liiketilaan, on vaikea sanoa, onko toimistossa, myymälässä vai varastossa. Hyllyt ovat täynnä pesuaineita, moppeja ja siivousliinoja, mutta perinteisen myyntitiskin tilalla on tavallinen konttoripöytä ja tietokone. Lattialla on valtavia paaleja käsi- ja wc-paperia sekä siivouskoneita.

Rahtu kertoo, että liiketila ei ole vielä valmis, vaikka se on jo paljon muuttunut. Vasta kuukauden yrittäjinä toimineet Kulti ja Rahtu ovat siivonneet, remontoineet ja järjestäneet tilaa itse.

Monista muutoksista huolimatta Kapkemin liikeidea on täysin sama kuin edellisellä omistajalla. Omistajanvaihdosprosessissa on auttanut se, että yrityksen perustaja ja entinen toimitusjohtaja Timo Laaksonen toimii ikään kuin mentorina uusille omistajille. Hänellä on erityistä asiantuntemusta myytävistä tuotteista.

Uuden yrittäjäkaksikon tavoitteena on kasvattaa liiketoiminta suuremmaksi. Jo olemassa olevan yrityksen kehittäminen onnistuu helposti, kun kaikkea ei tarvitse aloittaa alusta.

”Olemassa olevilla yrityksillä on asiakaskunta valmiina, ja silloin sitä hyppää liikkuvaan junaan. Siinä on mahdollisuus lähteä kehittämään, ja uusi jatkaja voi tuoda uutta osaamista ja näkemystä. Kun liiketoimintaympäristöt muuttuvat, niin tietenkin yrityksetkin muuttuvat”, professori Heinonen vahvistaa.

Pienyrittäjät tekevät usein kaiken itse liiketilan remonttihommista viestintään ja markkinointiin. Koska tekemistä on paljon, vuorokaudessa eivät tunnit välttämättä riitä; valmis asiakaskunta on tärkeä voimavara.

Sakari Rahtu ja Mika Kultti toimivat yrittäjinä ensimmäistä kertaa. He aloittivat siivous- ja hygieniatarvikkeita myyvän Kapkemin uusina omistajina tammikuussa. (Kuva: Rasmus Arikka)

VAASAN KAUPPAHALLISSA Jari Blom palvelee asiakkaitaan haastattelun lomassa. Kieli vaihtuu sujuvasti suomen ja ruotsin välillä, mikä on tavallista kaksikielisellä Pohjanmaalla.

Blomilla ei ole aiempaa kokemusta yrittäjyydestä, mutta tarina taustalla on perinteinen: Blom halusi tehdä omasta intohimostaan ammatin ja elinkeinon.

”Olen aina ollut ruuan ja juoman suhteen niin sanotusti hifistelijä, joten tämä kohtasi intresseihini aika hyvin”, Blom naurahtaa.

Oma liikeidea kypsyi, ja Blom puntaroi eri vaihtoehtoja – jopa startuppeja – mutta lopulta valmis yritys löytyi Pohjanmaan Yrityspörssissä.

Blomin mukaan valmiin yrityksen ostaminen ja yrittäjäksi ryhtyminen ei ole ollut vaikeaa. Hän on saanut paljon apua Vaasan seudun kuntien elinkeino- ja kehitysyhtiö Vasekilta ja kehottaa myös muita yrittäjäksi aikovia tai juuri aloittaneita hakemaan apua.

 

SIIVOUSALA EI ehkä kuulosta kenenkään intohimolta, vaikka Kapkemin Rahtu vakuuttaa sen aina olleen lähellä sydäntä – pilke silmäkulmassa tosin. Mutta täytyykö yritykseen liittyä suuria intohimoja? Riittääkö itsensä työllistäminen ja taloudellisen hyödyn tavoittelu yrittäjyyden motiiviksi?

Rahtu korostaa, että Kapkem toimii tarvealalla: siivous- ja hygieniatarvikkeita tarvitsevat kaikki.

Välttämättömyyshyödykkeitä menee kaupaksi aina, mutta niitä tarjoavien yritysten ostaminen ei kuulosta kovin inspiroivalta, kun kasvuyrittäjyyden yhteydessä puhutaan suurieleisesti unelmista ja maailman muuttamisesta.  

Startup-boomin myötä opiskelijakaupunkeihin on syntynyt myös yrittäjyyttä tukevia yhteisöjä kuten esimerkiksi Vaasa Entrepreneurship Society VES. Järjestön kotisivuilla sen toimintaa kuvaillaan muun muassa näin (tietenkin englanniksi): Our purpose is to serve the entrepreneurial minded with powerful insights, skills & connections that inspire, motivate and help them create new businesses.

Ja sama suomeksi.

”Meidän tarkoitus on kannustaa ja luoda paikka, jossa samanhenkiset opiskelijat pystyvät tavoittelemaan omia unelmiaan”, VESin hallituksen puheenjohtaja Eerika Niklander kiteyttää.

Tavoitteen saavuttamiseksi Niklanderin mielestä jo olemassa olevan yrityksen ostamisen voi olla hyvä idea. Toisaalta hän uskoo, että täysin uuden yrityksen perustaminen on monelle itseisarvo.

”Se [yritysosto] on mahdollista, mikäli sen vanhan liiketoiminnan pystyy muokkaamaan omia unelmiaan kohti. Mutta monilla on se oma idea, ja ehkä se on sellainen elämäntapajuttu. Uskon, että yrittäjyydellä halutaan muutakin kuin pelkkä työpaikka”, Niklander arvioi.

Voidaan myös kysyä, lisääntyykö yrittäjyys ja syntyykö työpaikkoja VESin kaltaisten järjestöjen ansiosta.

Professori Heinonen pitää opiskelijoiden yrittäjyysyhteisöjä tärkeinä ja hyödyllisinä.

”Se on tärkeää, että opiskelijat itse innokkaasti lähtevät tekemään. Siellä on syntynyt bisneksiä, jotka toimivat aidosti. Paitsi, että syntyy uutta liiketoimintaa, nämä opiskelijat, jotka pyörivät opiskelijoiden yrittäjyysjärjestöissä, saavat valtavan hyvät verkostot. On väärä mittari katsoa vain perustettujen yritysten määrää, sillä kyse on yrittäjämäisestä toiminnasta laajemmin”, Heinonen sanoo.

Pöhinä yrittäjyydestä ei ole vain opiskelijoiden juttu, vaan se kuuluu myös istuvan hallituksen keskeisiin tavoitteisiin. Päämääränä on poistaa yrittämisen esteitä sekä parantaa yritysten toimintaedellytyksiä kotimaassa ja kansainvälisillä markkinoilla. Myös korkeakouluissa panostetaan yrittäjäkasvatukseen.

”Turun yliopisto profiloituu yrittäjyyteen, mutta ei kaikkien tarvitse valmistua heti yrittäjäksi. Tämä kasvatustyö, koulutus – ja pöhinäkin – vaikuttavat siihen, että ihmisillä on mahdollisuus jossain elämän vaiheessa toimia yrittäjänä”, Heinonen summaa.

Toistaiseksi korkeakouluopinnot tukevat heikosti yrittäjäksi ryhtymistä, erityisesti yliopistossa. Tämä ilmeni Akavan kyselytutkimuksessa viime vuonna.

Selvityksen mukaan 20–35-vuotiaista ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista 28 prosenttia oli sitä mieltä, että opintosisällöt tukivat yrittäjyyttä erittäin tai melko hyvin. Yliopistoista valmistuneista samaa mieltä oli ainoastaan 13 prosenttia vastaajista.

Heinonen uskoo, että tulevaisuudessa yhä useampi kokee saaneensa yrittäjyyttä tukevaa koulutusta. Hänen mielestään yrittäjyydestä puhuminen kuuluu koko yliopistolle tiedekunnasta riippumatta. Heinonen mainitsee, että esimerkiksi Turun yliopistossa eniten itsensä työllistäviä ja yrittäjäksi ryhtyviä tulee humanistisilta aloilta, eikä esimerkiksi kauppatieteilijöistä. Tämä kertoo hänen mukaansa siitä, että yrittäjyys on sidoksissa palkkatyömarkkinoiden toimintaan.

 

UUDEN YRITYKSEN perustaminen ei siis ole välttämättömyys, jos yrittäjyys kiinnostaa. Jari Blomin mielestä yrityskauppa ja omistajanvaihdos madaltavat yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä.

”Jos perustaa alusta, niin siinä pitää olla malttia odottaa”, Blom summaa.

Jos yrityksen mukana siirtyy myös työntekijöitä, tilanne voi olla vielä parempi, sillä yrityksen työntekijät tuntevat jo alan markkinat.

Parin kuukauden yrittäjyyden jälkeen kaikki tuntuu hyvältä ja aamulla Blomia ”ei tihkaise” lähteä töihin. Palkkatyöhön verrattuna yrittäjyydessä parasta on vapaus. ”Minähän tässä määrittelen, miltä se päivä näyttää. Jos päivä ei ole mennyt pulkkaan, niin pitää illalla katsoa peiliin”, Blom toteaa.

”Sitä puhutaan paljon yrittäjäfiiliksestä: Kun tekee itselleen, se tuntuu erilaiselta kuin mennä muualle töihin. Tänne on aina mukava tulla. Vaasan kauppahallin tunnelma on hyvin uniikki, ja täällä kaikki auttavat toisiaan, eikä ole kateuden häivääkään.”

Samaa mieltä ovat myös Rahtu ja Kultti.

”Se mitä itse panostaa, se hyödyttää firmaa. Ainahan sitä on töissä joka tapauksessa, niin kannattaa tehdä se itselleen”, Rahtu sanoo.

Kummallakaan ei ole aiempaa kokemusta yrittäjyydestä, mutta Kultti kertoo miettineensä tätä vaihtoehtoa jo kymmenen vuotta. Vielä ei ainakaan kaduta, ja hän rohkaisee muitakin kokeilemaan yrittäjyyttä.

”Jos riittävästi uskoo omaan tekemiseensä, yrittäjäksi kannattaa lähteä”, Kultti toteaa.

Yrittäjä Jari Blom miettii paljon puotinsa visuaalista ilmettä. ”Edustaako se minua ja minun arvomaailmaani?” hän kysyy usien itseltään. (Kuva: Rasmus Arikka)

Reportaasi
Ammattiliitot haluavat pakolliset soveltuvuuskokeet osalle ammattikoulujen aloista – kokeista luovuttu viime vuosina
Vieraskynä
Vieraskynä: Kasvua syntyy, kun riskejä kannattaa ottaa
Reportaasi
Emmanuel Macron on villi kortti, joka voi kivuta Ranskan presidentiksi tai nostaa äärioikeiston valtaan