Uutisanalyysi

Sote-uudistus muuttaa opiskeluterveydenhuoltoa


Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteina on parantaa ihmisten yhdenvertaisuutta, hillitä kustannusten nousua ja parantaa palveluiden tasoa. Opiskeluterveydenhuollon osalta tavoitteet ovat samat, mutta toteutus on vielä täysin levällään.

Perusteet opiskeluterveydenhuollon järjestämiselle ovat arvokkaat. Varta vasten opiskelijoille räätälöidyillä terveyspalveluilla pyritään tukemaan opiskelijoiden opiskelukykyä, puuttumaan ongelmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tukemaan koko opiskeluyhteisön hyvinvointia. Optimitilanteessa opintojen keskeytykset vähenevät ja työelämään siirtyy entistä terveempiä ja toimintakykyisempiä työntekijöitä.

Nykytilanne on kuitenkin ihanteesta kaukana, on ollut ainakin 1980-luvulta lähtien, selviää Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksistä.

“Parannusta on tilastojen mukaan tapahtunut 2010-luvulla, mutta palvelut eivät vieläkään toimi läheskään joka kunnassa lain ja ohjeistuksen mukaisesti. Tehtävää on edelleen sekä resursoinnissa että toimintatavoissa”, neuvotteleva virkamies Maire Kolimaa toteaa. Ongelmien syyt ovat pitkälti samat kuin muuallakin sotessa. Opiskeluterveydenhuollon palvelut ovat pirstaloituneet kunnan eri pisteisiin ja eri ammattihenkilöiden toteuttamiksi, vaikka asetukset ja ohjeistukset edellyttäisivät palveluilta yhtenäistä kokonaisuutta.

Lisähaastetta aiheuttaa se, että opiskeluterveydenhuollon rahoitus tulee useasta eri paikasta, minkä lisäksi järjestämisvastuu ja palveluiden tuottaja vaihtelevat oppilaitoksen ja paikkakunnan mukaan.

Esimerkiksi samalla paikkakunnalla sijaitsevien ammattikorkeakoulun ja yliopiston opiskeluterveydenhuollon järjestämisestä vastaa molemmissa oppilaitoksissa kunta. Palvelut kuitenkin tuotetaan eri tavoin. Ammattikorkeakoulun palvelut tuotetaan osana kunnallista perusterveydenhuoltoa, kun taas yliopiston palvelut tuottaa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, jota rahoittavat sekä kunta, Kela että opiskelijat itse.

Käytännössä nykyinen järjestelmä asettaa opiskelijat opiskelupaikasta riippuen eriarvoiseen asemaan, sillä YTHS:n palvelut on todettu eri yhteyksissä kunnallisia palveluita paremmiksi. Toisaalta yliopisto-opiskelijoiden on pakko maksaa terveydenhuollostaan osana ylioppilaskuntien jäsenmaksua, muiden opiskelijoiden ei. Koska sote-uudistuksessa terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnilta maakunnille, myös opiskeluterveydenhuollon järjestä- mistapa tulee väistämättä muuttumaan. Nyt olisikin tuhannen taalan paikka saada myös opiskeluterveydenhuolto kerralla kuntoon.

 

JOS SUOMEN ylioppilaskuntien liitto saisi päättää, YTHS tuottaisi valtakunnallisesti kaikkien yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveyspalvelut. Puheenjohtaja Heikki Koposen mielestä YTHS olisi paitsi tasokas, myös kustannustehokas tapa järjestää opiskeluterveydenhuolto.

“Siten saataisiin yhdenvertaiset terveyspalvelut kaikille korkeakouluopiskelijoille. Isomman asiakasjoukon ja datamassan myötä myös YTHS:n toiminta olisi tehokkaampaa.”, Koponen sanoo.

Myös Sosiaali- ja terveysministeriössä toivotaan, että opiskeluterveydenhuolto voitaisiin jatkossa järjestää valtakunnallisesti yhtenäisellä tavalla. Ministeriöstä ei kuitenkaan oteta kantaa siihen, kuka tai ketkä palvelut loppuviimeksi tuottavat.

“YTHS ei ole monopoliasemassa, vaan voi tulla myös muita opiskeluterveydenhuollon palveluiden tuottajia”, Kolimaa toteaa.

Koposen mukaan YTHS pystyy tarvittaessa sopeutumaan erilaisiin järjestäjä- ja rahoittajamalleihin. Osana ylioppilaskuntien jä- senmaksua kerättävän terveydenhoitomaksun SYL kuitenkin säilyttäisi osana palveluiden rahoitusta, sillä sen katsotaan takaavan opiskelijoiden päätäntävallan terveydenhuollon hallinnossa.

Kolimaan mukaan palveluiden tuottajien rakenne samoin kuin muutkin yksityiskohdat riippuvat siitä, millaiseksi palveluiden rahoitus muotoutuu. Samalla määräytyy myös se, peritäänkö opiskelijoilta jatkossa pakollisia terveydenhoitomaksuja vai korvataanko opiskelijoiden rahoitusosuus muilla tavoin.

“Rahoitus kun on auki, niin en osaa sanoa tuleeko terveydenhoitomaksu säilymään vai ei ja onko sitä mahdollista säilyttää vai ei. Asiat on vielä ihan auki”, Kolimaa sanoo.

YTHS:n rahoituksesta tulee opiskelijoilta itseltään. Loppulaskun maksaa Kela ja yliopistokaupungit. Lähde: YTHS

Uutisanalyysi
Lindtmanin lista ja keskustan tiukka ministeriäänestys hautasivat Lehtomäen kieltäytymisen otsikoista
Linja-raportti (1/16)
Elinkeinoelämä kaipaa huippututkimusta ja alueellista yhteistyötä
Kommentti
Kommentti: 10 huonoa perustetta nykymuotoisille pääsykokeille