Reportaasi

Somessa ihmisellä on vain yhdet kasvot


Ihmisellä useita erilaisia rooleja. Rooli perheen, opiskelu- tai työkavereiden kanssa on aina omanlaisensa. Sosiaalisen median kanavissa ihminen pyrkii kuitenkin välittämään laajalle yleisölle yhtenäistä kuvaa itsestään. Se on uutta ihmiskunnan historiassa, sanoo sosiaalisen median tutkija, sosiaalipsykologi Suvi Uski.

 

Uskin mukaan erilaiset roolit kuuluvat ihmiselle, eikä niiden ylläpitäminen ole epärehellisyyttä tai teeskentelyä. Yhtä ainoaa minuutta ei ole olemassa. Erikoispsykologi, psykologian tohtori Annarilla Ahtola on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa ihmisten persoonallisuus ja identiteetti ovat olemassa suhteessa toisiin ihmisiin.

”Ihmistä ei psykologisessa mielessä voi olla olemassa ilman muita ihmisiä”, Ahtola selittää.

Ihminen muokkaa käytöstään tilanteiden mukaan. Se on ollut ihmishistoriassa aina luonnollinen selviytymiskeino. Esimerkiksi pienissä kyläyhteisöissä toimittiin tiettyjen roolien mukaisesti: naiset hoitivat kodin ja huolehtivat lapsista sillä aikaa, kun miehet viljelivät peltoja tai metsästivät. Jokaisella oli oma erityinen tehtävänsä.

Ilmiön voi havaita myös omasta arjestaan. Kotona käyttäydytään eri tavalla kuin koulussa, töissä tai harrastusporukassa. Nämä päivittäiset roolit eivät kuitenkaan enää jää vain yliopiston luentosaleihin tai työpaikan kahvihuoneeseen. Niitä ylläpidetään myös sosiaalisen median kanavissa, kuten Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa.

Se ei ole ongelmatonta.

”Ihmisillä on hurja määrä erilaisia rooleja ja nyt somessa pitää näyttäytyä aitona ja tuottaa tarpeeksi tietoa omasta elämästään. Se tuottaa haasteita”, Uski sanoo.

Some-aikakausi on tuonut ihmisille yhden roolin lisää. Uski puhuu yhdistelmäroolista, jonka kautta pitää antaa laajoille ihmisryhmille yhtenäinen kuva itsestä. Sen luominen on haasteellista, sillä puoliso, pomo ja treenikaveri tuntevat meidät vain yhdessä osaroolissamme. Jos yhdistelmärooli poikkeaa huomattavasti osarooleista, voi some-esiintyminen tuntua seuraajien mielestä oudolta.

”Ihmisten on vaikea kokea meidät aitona somessa, jossa käytämme niin sanottua yhdistelmärooliamme”, Uski selostaa.

Vaikka erilaiset roolit ja niiden yhteensovittaminen kuuluvat ihmisyyteen, se voi olla myös stressaavaa minäkäsitykselle.

”Hankalaa on, jos eri puolet itsestä ovat liian etäällä toisistaan niin reaalimaailmassa kuin ihmisen omassa mielessä. Tällöin ei ole minää, joka olisi muutoksesta huolimatta jatkuva ja pysyvä ajan, paikan ja eri ihmisten suhteen”, psykologi Ahtola muotoilee.

 

SOSIAALINEN MEDIA on ilmiönä melko uusi, joten tutkittua tietoa somen vaikutuksista ihmisen identiteettiin on vain niukasti saatavilla. Ahtola kuitenkin uskoo, että somen vaikutuksissa on eroa riippuen siitä, onko kyseessä kehittyvä nuoruusiän tai varhaisaikuisuuden identiteetti vai pysyvämpi aikuisen identiteetti. Lapsilla ja nuorilla identiteetti on vasta kehittymässä, jolloin sosiaalisen median vaikutukset voivat olla suurempia.

”Voi myös ajatella, että mitä epävarmemmalla pohjalla identiteetti on, sen enemmän ja syvemmin some voi vaikuttaa”, hän pohtii.

Suvi Uskin väitöstutkimuksen perusteella sosiaalisella medialla on kapasiteetti muokata ihmisen identiteettiä. Esimerkiksi tykkäykset, positiiviset kommentit ja julkaisujen jakaminen saattavat vaikuttaa siihen, kuinka hyväksytyksi kokee itsensä. Parhaimmillaan sosiaalinen media mahdollistaa identiteetin rakentamisen ja näkyvästi hyväksytyksi tulemisen, mikä on tärkeää jokaiselle. Lisäksi somessa voi tehdä erilaisia identiteettikokeiluja.

”Some luo mahdollisuuden saada hyväksyntää omalle olemiselleen ja tekemiselleen”, Uski kiteyttää.

Tällä on kääntöpuolensa. Uskin mielestä some-esityksen epäonnistuminen on uhka yksilön identiteetille.

”Tämä uhka tarkoittaa sitä, että meillä on tässä yhteiskunnassa vain yhdet kasvot. Jos mietitään, miten Axl Smithin kohdalla kävi. Vaikka Axl on julkkis, niin samalla tavalla käy meidän tavisten kohdalla. Meillä on vain yksi aitous ja rehellisyys, jotka menetetään, jos meidät koetaan jollain foorumilla huijareiksi”, Uski sanoo.

Ei tarvitse olla kovinkaan tunnettu julkkis, niin somessa voidaan tuomita rajusti. Näin kävi esimerkiksi stylisti Teri Niitille, joka oli ennen tammikuista #imetysgate-skandaalia melko tuntematon suurimmalle osalle suomalaisista. Ilman julkista nöyryytystäkin sosiaalisella medialla voi psykologi Ahtolan mukaan olla vahingollisia seurauksia.

”Uskoakseni suurin riski somessa on, että kehittyvä tai muuten hauras identiteetti ei integroidu yhtenäiseksi ja omaksi kokemukseksi minästä. Sosiaalisessa mediassa esitys itsestä ja suhteet toisiin voivat jäädä pinnallisiksi tai jopa valheellisiksi.”

 

MONET MIETTIVÄT jatkuvasti, mitä päivittävät ja millaisia kuvia julkaisevat eri somekanavissa. Osa myös tarkastelee profiiliaan sekä vanhempia postauksiaan ja miettii, millaisen kuvan he itsestään antavat. Sosiaalisen median tutkija Uski käyttää tästä termiä profiilityö, joka viittaa kaikkeen siihen vaivannäköön, jota tehdään itsensä esittämisen eteen eri somekanavissa. Kaikki, joilla on jonkun some-kanavan käyttäjätili, tekevät profiilityötä. Myös kuvien tai päivitysten julkaisematta jättäminen on profiilityötä.

Some-trendit vaihtuvat, ja profiilityö muuttuu sen mukana. Esimerkiksi Facebook säilyttää kaikki vanhat päivitykset, mikä luo paineita säilyttää samanlainen some-identitteetti vuodesta toiseen. Tuoreemmat yhteisöpalvelut, kuten Snapchat ja Periscope, toimivat eri periaatteella. Snapchatin julkaisut näkyvät pisimmillään vain vuorokauden, mikä vähentää paineita täysin yhtenäisen minäkuvan välittämisestä. Periscopessa taas lähetetään videokuvaa, joka on vapaasti kaikkien katsottavissa reaaliajassa.

Asiantuntijat suhtautuvat sosiaalisen mediaan pääosin positiivisesti, mutta eivät aivan varauksetta. Psykologi Ahtola arvelee, että parasta somessa ovat samanhenkiset ihmiset, joita voi lähestyä asuinpaikasta ja liikkumismahdollisuuksista riippumatta.

”Somessa voi löytää ihmisiä ja erilaisia vertaisryhmiä, jotka ajattelevat, kokevat, kärsivät ja kiinnostuvat samoin kuin itse. Voi myös olla ihmisten kanssa ujostuksesta ja jännityksestä huolimatta”, hän sanoo.

Myös Suvi Uski puhuu ujoudesta, sillä tavalliset tyypittelyt eivät päde sosiaalisessa mediassa. Ihminen, jota pidetään perinteisesti ujona, saattaa somessa olla kaikkea muuta.

”Ne kriteerit, joilla aiemmin määriteltiin epäsosiaalinen ihminen, eivät enää pädekään somessa. Jos koulussa ei ole paljon kavereita, verkkoympäristössä voi olla laajatkin ystäväpiirit”, Uski väittää.

Ahtola pohtii toista näkökulmaa: ”Somen riski on, että kaikki ihmiset eivät ole siellä rehellisin aikein: he voivat vääristellä, keitä ovat ja mitä ajattelevat. On hyvin haavoittavaa, jos läheiseksi ajateltu ihmissuhde ei olekaan tosipohjalla.”

Voiko verkkoystävyyttä verrata fyysiseen ystävyyteen?

”Ihminen tarvitsee fyysistä vuorovaikutusta, katsetta ja kosketusta, koska meillä on biologinen perusta. Kieli on tärkeä, mutta se ei korvaa tätä eikä yksin riitä”, Ahtola sanoo.

Uski puolestaan väittää, että sosiaalinen media on usein portti syvempään ystävyyssuhteeseen.

”Verkko- ja fyysinen ystävyys eivät ole erillisiä, vaan päällekkäisiä. Usein nämä asiat nähdään hyvin irrallisina ja ajatellaan, että fyysinen ystävyys olisi jotenkin parempaa kuin verkkoystävyys. Tutkimusten perusteella nähdään, että verkkoystävyys päätyy usein fyysiseen ystävyyteen ja on potentiaalinen synnyttämään vahvoja ihmissuhteita.”

Sekä Uskin että Ahtolan mielestä sosiaalinen media voi olla hyvä väylä ihmissuhteisiin, jos on ongelmia tavallisessa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Ahtola muistuttaa, että se voi myös pahentaa tilannetta.

“Some saattaa vahvistaa ihmisen epätarkoituksenmukaista elämäntapaa ja tapaa ottaa kontaktia muihin. Se voi myös auttaa välttelemään vaikeita asioita itsessä ja ihmissuhteessa. Olennaista voi jäädä kokematta ja kohtaamatta, ja ihminen voi lopulta olla vain enemmän yksin.”

Sosiaalisen median tutkija Uski kuitenkin kehottaa myös miettimään, mitä julkaisee tai päivittää. Toisaalta sosiaalinen media on arkipäivää ja Uskin mielestä esimerkiksi nuoret ja nuoret aikuiset tietävät hyvin, mitä someen kannattaa laittaa.

Reportaasi
Startup ei ole ainoa vaihtoehto
Reportaasi
Synnytystalkoot on tolkuton sanavalinta, mutta Antti Rinteen huoli on todellinen
Reportaasi
Emmanuel Macron on villi kortti, joka voi kivuta Ranskan presidentiksi tai nostaa äärioikeiston valtaan