Linja-raportti

Rehtorit tukevat opiskelijavalintojen uudistamista


Turun yliopiston rehtorin Kalervo Väänäsen mielestä opiskelijavalintojen uudistaminen on alkaneen lukuvuoden tärkein kansallinen kehityskohde.

Tausta: Opiskelijavalintojen uudistaminen (klikkaa auki)

* Opetus- ja kulttuuriministeriö ja korkeakoulujen ovat sopineet korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisesta.

* Sopimusten myötä yliopistot ja ammattikorkeakoulut ottavat vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista.

* Korkeakoulut uudistavat lisäksi opiskelijavalintojaan vuoteen 2020 mennessä siten, että kulttuuri- ja taidealoja lukuun ottamatta nykyistä merkittävästi suurempi osa opiskelijoista valitaan todistusvalinnalla.  

* Uudistuksen myötä ylioppilastutkinnon hyväksyttyjen kokeiden uusimismahdollisuuksia lisätään. Tällä hetkellä kokeen saa uusia vain kerran.

* Ministeriön mukaan tarve osallistua valmennuskursseille poistuu uudistuksen myötä.

* Korkeakoulut päättävät itse, valitsevatko ne vuodesta 2020 alkaen todistusvalinnassa opiskelijoita ylioppilastutkintotodistuksen ja ammatillisen perustutkinnon todistuksen perusteella, vai vain ylioppilastutkinnon perusteella.

* Korkeakoulut kertovat vuonna 2020 soveltamistaan valintaperusteista viimeistään syksyllä 2018, jolloin tuleville hakijoille jää aikaa sopeutua muutokseen.

Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö

Suomalaisten yliopistojen rehtorit ottivat ahkerasti kantaa opiskelijavalintojen uudistamista koskevaan keskusteluun lukuvuoden avajaispuheissaan. Rehtorit suhtautuvat uudistuksen tavoitteisiin pääosin myönteisesti.

Aihetta puheessaan ja sitä seuranneessa blogissa kommentoinut Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen pitää uudistusta tärkeänä ja välttämättömänä, mutta arvioi sen odotetusti herättävän myös voimakasta vastustusta. Väänänen muistuttaa, että Suomen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on laskennallisesti aloituspaikkoja kaikille, jotka haluavat aloittaa korkeakouluopinnot.

“Näin on siis teoriassa. Käytäntö puolestaan menee näin: kevään ylioppilaista 70 prosenttia ilmoittaa haluavansa aloittaa korkeakouluopinnot. Heistä noin joka kolmas saa opiskelupaikan ensimmäisenä lukion jälkeisenä syksynä”, Väänänen kirjoittaa blogissaan.

Hän nostaa esiin tilaston, jonka mukaan Suomessa korkeakoulututkintoon johtavat opinnot aloitetaan vanhempana kuin lähes missään muualla maailmassa. Väänänen arvioi, että yksi viiveen syy on yliopistojen sisäinen liikenne, jossa joistakin koulutusohjelmista on muodostunut valmistavia kursseja toisiin koulutusohjelmiin. Hänen mukaansa kyseessä on myös yksi suurimmista syistä akateemisten työurien lyhyyteen Suomessa.

“Yleisin argumentti valintajärjestelmän uudistusta vastaan on, että se on epäoikeudenmukainen niitä kohtaan, jotka eivät ole ensimmäisellä kerralla onnistuneet pääsemään haluamaansa koulutusohjelmaan. Ajatellaan, että jokaisella opiskelijalla on subjektiivinen oikeus, ei pelkästään opiskelupaikkaan, vaan aivan tiettyyn opiskelupaikkaan. Tämä on johtanut tilanteeseen, että lukiosta valmistuneita odotutetaan vuosia korkeakoulujen porteilla samaan aikaan, kun korkeakouluissa on merkittävä koulutuskapasiteetti käyttämättömänä”, Väänänen ihmettelee.

 

TURUN YLIOPISTON lisäksi myös monien muiden yliopistojen johdossa opiskelijavalintojen uudistamista ja sen taustalla olevia tavoitteita arvioidaan positiivisesti. Jyväskylän yliopiston rehtorin Keijo Hämäläisen mukaan “yliopistoihin on syntynyt valintatulppa”.  Hänen mielestään yliopistojen sisällä ja välillä tulisi luoda selkeämpiä siirtymäpolkuja.

“Nämä ratkaisut ovat täysin yliopistojen omissa käsissä. Ensikertalaiskiintiöt ovat vain tilapäinen tekninen apuväline, josta tulisi päästä isompien ratkaisujen avulla eroon”, Hämälainen sanoi avajaispuheessaan.

Itä-Suomen yliopiston rehtorin Jukka Mönkkösen mukaan opiskelijavalintoja “kannattaa ilman muuta kehittää”.

“Nykyiset pääsykokeet ovat hakijoille ja korkeakouluille raskaita eivätkä välttämättä testaa niitä ominaisuuksia, jotka edistävät opinnoissa menestymistä ja osaamisen kehittymistä”, Mönkkönen sanoi puheessaan.

“Käytännön ratkaisut edellyttävät vielä paljon valmistelua, ja se kannattaa tehdä koulutusalakohtaisesti yhdessä muiden yliopistojen kanssa. Samalla ylioppilas- ja ammatillisia tutkintoja on kehitettävä niin, että ne antavat paremman pohjan korkeakouluvalinnoille.”

Mönkkönen huomauttaa, että noin 60 prosenttia ikäluokasta aloittaa korkeakouluopinnot, mutta vain 40 prosenttia saa ne päätökseen.

Keskeyttämisten suuri määrä näkyy myös väestön koulutustasoa mittaavissa tilastoissa, joissa Suomi on jäänyt jälkeen verrokkimaistaan. Vuoden 2015 tilastojen mukaan korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 40,5 prosenttia 25–34-vuotiaista, kun OECD-maiden keskiarvo oli 41,8 prosenttia.  

Vielä noin 20 vuotta sitten Suomi oli tilaston kärkimaita, mutta nykyisin korkeakoulututkinnon suorittaminen on muissa Pohjoismaissa huomattavasti meitä yleisempää: norjalaisista tutkinto on 48,1 prosentilla, ruotsalaisista 46,4 prosentilla ja tanskalaisistakin 44,5 prosentilla.

Jukka Mönkkösen mielestä ongelmana on myös se, että tutkintojen suorittaminen vie Suomessa liian pitkään. Hänen mukaansa koulutustason nosto nykyisestä edellyttää korkeakouluopintojen läpäisyn parantumista.

“Yliopistoissa on aloituspaikkoja noin 1,5 kertainen määrä suhteessa tavoiteltuun tutkintojen määrään, mutta siitä huolimatta opiskelupaikan saaminen korkeakouluihin on usein piinallisen vaikeaa ja iso osa hakijoista jää kokonaan vaille opiskelupaikkaa. Syynä tähän on se, että liian moni opiskelija lopettaa opinnot kesken tai vaihtaa opintojen alaa.”

Mönkkösen mukaan syyt ongelmaan ovat moninaisia. Hänen mielestään yliopistojen tulee muun muassa jatkaa työtä opintopolkujen sujuvoittamiseksi, opintojen suunnittelun ja ohjauksen tehostamiseksi ja sisältöjen työelämävastaavuuden parantamiseksi,.

“Systeemitasolla läpäisyn parantaminen ja opintoihin pääsyn helpottaminen edellyttäisi myös puuttumista yksilön rajoittamattomaan, subjektiiviseen oikeuteen saada maksutonta korkeakoulutusta, mutta ainakaan vielä tähän ei ole löytynyt poliittista tahtoa. Tämäkin kysymys on äärettömän monitahoinen, eikä helppoja ratkaisuja siihen ole. Joka tapauksessa ratkaisujen tulee olla sellaisia, että ne takaavat tasa-arvoisen kouluttautumismahdollisuuden kaikille suomalaisille. Nyt se ei täysin toteudu”, Mönkkönen sanoi puheessaan.

Opiskelijavalintauudistusta avaispuheissaan kommentoineista rehtoreista kriittisin suhtautuminen uudistukseen vaikuttaa olevan ruotsinkielisen Åbo Akademin Mikko Hupalla.

“Kyseessä olisi suuri muutos. Seuraamme keskustelua ja edellytämme, että äänemme kuullaan, kun lopullisia päätöksiä asiassa tehdään. Haluan muistuttaa opetus- ja kulttuuriministeriötä, että kaikki koulutukset eivät ole samanlaisia eikä niitä siten voi niputtaa yhteen ilman erityispiirteiden huomioimista. Osa koulutusaloista tulee jatkossakin tarvitsemaan jonkinlaista valintakoetta tai soveltuvuustestausta”, Hupa sanoo.  

 

HELSINGIN YLIOPISTON rehtorin Jukka Kolan mielestä tavoitteena tulee olla, että vähintään puolella 25–34-vuotiaista nuorista aikuisista olisi korkeakoulututkinto vuoteen 2030 mennessä. Hän kertasi avajaispuheessaan Suomen heikkoa menestystä koulustasoa mittaavissa OECD:n tilastoissa. Myös hänen mukaansa selityksiä Suomen tilanteen heikkenemiselle ovat muun muassa opintojen myöhäinen aloitus ja niiden hidas eteneminen, valmistumisen venyminen tai sen puuttuminen sekä opiskelualan vaihtamiset.

“Yliopistojen aloituspaikoista on jopa kolmannes mennyt sellaisille hakijoille, joilla on jo ennestään korkeakoulututkinto tai -opiskelupaikka. Lisäksi entisten opistojen lakkauttaminen ja ammattikorkeakoululaitoksen luominen ovat pidentäneet opiskeluaikoja”, Kola sanoo.

“Suomen menestyminen riippuu osaamisesta ja meidät on kansainvälisestikin tunnettu korkean koulutusasteen maana. Näin on edelleen, kun katsomme korkeakoulutettujen osuutta koko työikäisestä väestöstä. Mutta viime aikojen kehitys on huolestuttava nimenomaan nuorempien ikäluokkien korkeakoulutettujen määrissä. Aiempien vuosikymmenien tilanne, jossa korkeakoulutettuja on valmistunut vuosittain tuhansia enemmän kuin heitä on työelämästä poistunut, ei enää päde: lisäys ja poistuma lähestyvät jo toisiaan.”

Artikkeli on osa opiskelijavalintoja käsittelevää Linja-raporttia. Lue raportin muut artikkelit täältä.

Kuva: Viljo Pietinen / Museoviraston arkisto (CC)

Linja-raportti
Ruotsissa yliopistoon pääsee todistuksella, mutta takaportti on jätetty auki
Linja-raportti
Yhtä hyvät oppilaat saavat eri kouluissa erilaisia arvosanoja
Uutisanalyysi
Perinteiset asenteet näkyvät nuorten ammatinvalinnassa: Tyttöjä pidetään luovina, poikia itsevarmoina ja matemaattisina