Uutisanalyysi

Perinteiset asenteet näkyvät nuorten ammatinvalinnassa: Tyttöjä pidetään luovina, poikia itsevarmoina ja matemaattisina


Yläkoulu- ja lukioikäisten nuorten mielikuvat vetovoimaisimmista toimialoista ovat hyvin perinteisiä, käy ilmi Kun koulu loppuu – Nuorten tulevaisuusraportti 2017 -tutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan lukiokoulutuksen suosiossa on isoja alueellisia eroja ja opintojen jatkaminen ulkomailla kiinnostaa erityisesti lukiossa parhaiten menestyviä.

Nuorten perinteiset asenteet näkyvät tutkimuksen mukaan esimerkiksi uskomuksina sukupuolten kykyvistä: 51 prosenttia yläkoululaisista pitää esimerkiksi tyttöjä parempina äidinkielessä kuin poikia, kun vastaava luku on poikien kohdalla vain 4 prosenttia. Lisäksi tyttöjä pidetään parempina luovissa oppiaineissa sekä kielissä, poikia puolestaan liikunnassa, luonnontieteissä, historiassa ja matematiikassa. Ominaisuuksista itsevarmuuden yhdistää poikiin 49 prosenttia ja tyttöihin vain 7 prosenttia yläkoululaisista.

Eri aloista tyttöjä kiinnostaa eniten terveyspalveluala, poikia puolestaan teknologiateollisuus.

Tutkimuksen tuloksista kertoo sen tilannut Taloudellinen tiedotustoimisto TAT.

 

TUTKIMUKSEN mukaan iso osa yläkoululaisista kokee jäävänsä ilman riittävää ohjausta oman polun löytämiseen. Yläkoululaisista tytöistä vain 30 ja pojista 41 prosenttia kokee saaneensa tarpeeksi ohjausta uravalintoihinsa yläkoulun aikana.

“Nuoret tuntevat saavansa peruskoulun aikana riittävästi tietoa jatko-opinnoista ja niihin hakeutumisesta, koska nuoria ohjataan niin sanotusti koulusta kouluun. Samalla on kuitenkin hälyttävää, että esimerkit työelämästä jäävät hatariksi. Opinto-ohjaajien ohella koko opettajakunnan on tärkeää osallistua nuoren ohjaamiseen”, sanoo Taloudellinen tiedotustoimisto TATin johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen tiedotteessa.

TAT arvioi, että lukiolaisnuorilla ohjauksen tarve näkyy kiinnostuksena pitää välivuosi lukiosta valmistumisen jälkeen. Jopa 29 prosenttia lukiolaisista arvioi pitävänsä lukio-opintojen jälkeen välivuoden. Toisaalta nuorten suunnitelmat eivät ole aivan yksiselitteisiä, sillä lukion jälkeen suoraan yliopistoon haluaisi jatkaa 79 prosenttia ja ammattikorkeakouluun 39 prosenttia vastaajista.

“Vaikuttaa siltä, että jatko-opintoihin hakeutumista lykätään suosimalla välivuotta. Tämä voi johtua useasta syystä, esimerkiksi lukio-opintojen aiheuttamasta uupumuksesta tai ensikertalaiskiintiöihin yhdistetystä taktikoinnista, jossa nuori asettaa tavoitteekseen kiinnostavan opiskelupaikan ja välttelee toissijaisiin vaihtoehtoihin päätymistä”, Tenhunen-Ruotsalainen arvioi.

 

SUKUPUOLEN lisäksi myös asuinpaikka näkyy selvästi nuorten tulevaisuudensuunnitelmissa. Esimerkiksi lukiokoulutuksen kiinnostavuudessa on isoja alueellisia eroja. Kun Uudellamaalla jopa 76 prosenttia yläkoululaisista suunnittelee jatkavansa opintoja lukiossa, Pohjois-Karjalassa, Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa lukio kiinnostaa alle puolta. Kiinnostus ammattikoulutusta kohtaan on vastaavasti Uudellamaalla matalaa ja Pohjois-Karjalassa maan korkeinta.

Samankaltaisia alueellisia eroja näkyy myös lukio-opiskelijoiden kiinnostuksessa jatkaa opintojaan ulkomailla. Kokonaisuutena ulkomaille opiskelemaan ilmoittaa pyrkivänsä 28 prosenttia lukiolaisista. Luku on noussut nopeasti, sillä vielä 2011 vastaava osuus oli vain 21 prosenttia. Erityisen kiinnostuneita ulkomailla opiskelusta ovat Etelä-Suomessa asuvat.

Mielenkiintoinen havainto on myös se, että kiinnostus ulkomailla opiskelua kohtaan nousee opintomenestyksen myötä. Kaikkein innokkaimpia ulkomaille korkeakouluun lähtijöitä ovat ne lukiolaiset, joiden arvosanojen keskiarvo on yli 9.

Ilmiöstä on aiemmin puhunut muun muassa maan parhaita ylioppilaskirjoitustuloksia vuodesta toiseen tuottavan Etelä-Tapiolan lukion rehtori Harri Rinta-aho, jonka mukaan yhä useampi lukion opiskelijoista jatkaa opintojaan ulkomailla. Rinta-aho on kertonut olevansa huolissaan parhaiden opiskelijoiden “aivovuodosta” ulkomaille, jossa nimenomaan lukio-opinnoissaan parhaiten menestyvät opiskelijat eivät jatka suomalaisiin korkeakouluihin. Hän pitää suomalaista korkeakoulujen pääsykoejärjestelmää byrokraattisena, raskaana ja epäoikeudenmukaisena, ja uskoo pääsykokeiden olen suurimpia syitä siihen, miksi ulkomaiset yliopistot kiinnostavat yhä enemmän.

“Lähes järjestäen nämä lähtijät ilmoittavat kaksi syytä päätökselleen. Ensimmäinen on tämä meidän liian byrokraattien pääsykoesysteemi, ja toinen on ilmapiiri. Aika moni sanoo, että ei jaksa jäädä maahan, jossa jatkuvasti kylvetään ajatusta siitä, että meillä menee hirveän huonosti”, Rinta-aho sanoi Länsiväylä-lehdessä.

Kun koulu loppuu -tutkimukseen vastauksissa ulkomailla opiskelun vetovoimatekijöinä nousevat esiin erityisesti halu nähdä maailmaa ja saada uusia kokemuksia. Puolet ulkomaille hakevista kertovat perusteekseen halun päästä pois Suomesta.

Kun koulu loppuu -tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin helmi- ja maaliskuun vaihteessa 2017. Kysymyksiin vastasi yhteensä yli 7 700 nuorta, joista 3 765 oli yläkoululaisia ja 3 946 lukiolaisia. Tutkimuksen toteutti TATin toimeksiannosta tutkimus- ja viestintäyhtiö T-Media Oy.

FAKTA

Muita poimintoja tutkimuksesta:

* Yläkoululaiset nojautuvat tulevaisuuden valintoja tehdessään yhä vahvemmin vanhempiin, sukulaisiin ja ystäviin. Lähipiirin merkitys tietolähteenä on vahvistunut kuluneen kahden vuoden aikana merkittävästi, yhteensä 6 prosenttiyksikköä.

* Yläkoululaisista 61 prosenttia on sitä mieltä, että TET-jakson tulisi olla nykyistä pidempi.

* Puolet yläkoululaisista ja 61 prosenttia lukiolaisista kaipaa lisää työelämätietoa. Lukiolaiset kaipaavat myös huomattavasti enemmän opinto-ohjausta ja tietoa erilaisista koulutusvaihtoehdoista.

* Yläkoulujen opinto-ohjausta arvioidaan positiivisemmin jatko-opintojen kuin uravalintojen osalta. Huomattavasti suurempi osa ilmoittaa siis saavansa riittävästi tietoa erilaisista jatko-opinnoista kuin erilaisista uravaihtoehdoista.

* Lukion jälkeisen välivuoden suosio on kasvanut. Myös yhä useampi, nyt jo 52 prosenttia, suunnittelee menevänsä lukion jälkeen töihin. Vuonna 2011 luku oli vielä vain 40 prosenttia.

Lähde: Kun koulu loppuu – Nuorten tulevaisuusraportti 2017 -tutkimuksesta, T-Media ja Taloudellinen tiedotustoimisto TAT

Uutisanalyysi
Palkattomat harjoittelut ärsyttävät opiskelijoita – SYL:n puheenjohtaja puuttuisi palkattomuuteen lailla
Vieraskynä
Vieraskynä: Paikoilleen jääminen on uhka lukiokoulutukselle
Kommentti
Kommentti: Opas kuntavaaliehdokkaan valitsemiseen