Linja-raportti (1/17)

Palkkaamista tuetaan, mutta tieto siitä on monen mutkan takana


Näkökulma: PALKKATUET

Viranomaisten puolelta nuorten työllistymistä yritetään edistää esimerkiksi tarjoamalla työnantajille palkkatukia, joissa julkinen valta maksaa osan työllistämisen kustannuksista.

Tärkein nuorisotyöttömyyden hoitoon luotu tukimuoto on TE-toimistojen tarjoama palkkatuki, mutta monelta kunnalta löytyy myös omia tuen muotoja, joilla pyritään vaikuttamaan oman paikkakunnan nuorten työllistymiseen.

Erilaisia verorahoilla kustannettavia palkkatukivaihtoehtoja on melkein yhtä monta kuin on kuntiakin.

Lahdessa on käytössä Lahti-lisä nimellä kulkeva työllistämistuki, jota voidaan myöntää yrityksille, yhdistyksille, säätiöille tai kunnille. Lahti-lisää saadakseen yrityksen tulee palkata joko vähintään 300 päivää työmarkkinatukea saanut tai alle 30-vuotias työnhakija. Lahti-lisää maksetaan kuuden kuukauden ajan noin 200-400 euroa kuukaudessa.

Helsinkiläisten nuorten on mahdollista hakea Helsinki-lisä -seteliä, jonka kohderyhmää ovat helsinkiläiset työttömät nuoret, jotka ovat olleet työttömiä vähintään 6 kuukautta, ja pitkäaikaistyöttömät, jotka ovat saaneet vähintään 300 päivää työmarkkinatukea.

Tukien myöntämisperusteet vaihtelevat kunnittain. Joissakin kunnissa tukea on mahdollista hakea ympäri vuoden, kun taas joissakin kunnissa tukea myönnetään kerran tai kaksi vuodessa. Yleensä nuoreksi määritellään alle 30-vuotias henkilö.

Lisäksi monella kunnalla on jaossa erilaisia kesätyöseteleitä, jotka on kohdistettu erityisesti opiskelijoille, jotta he eivät jäisi tyhjän päälle oppilaitosten kesälomien ajaksi.

Viime ja toissa vuoden aikana valtion rahoittamaa palkkatukea myönnettiin nuorille vähän, koska suurin osa määrärahoista kohdistettiin pitkäaikaistyöttömille. Sen sijaan kuntien omia palkkatukia tai työseteleitä on usein paljon helpompi saada.

 

NOIN 17 000 asukkaan Janakkalassa nuorten työttömyyteen suhtaudutaan vakavasti ja kunnassa on otettu monet keinot käyttöön, jotta sen Hämeen keskiarvoa korkeampi nuorisotyöttömyys saataisiin laskuun. Korkeimmillaan nuorisotyöttömyys on ollut Janakkalassa viime vuoden aikana 22,6 prosenttia.

Kunnan työllisyyskoordinaattori Mervi Anttila kertoo, että Janakkalan kunnassa pyritään mahdollisuuksien mukaan tarjoamaan vastavalmistuneille nuorille ensimmäinen työpaikka ja työkokemusta, jotta heillä olisi myöhemmin mahdollisuuksia edetä työmarkkinoilla.

“Meillä on käytössämme työllisyysseteli, palkkatuettuja työpaikkoja kunnassa, etsivää nuorisotyötä sekä esimerkiksi työkokeiluja”, hän sanoo.

“Kuntamme työttömiä nuoria yhdistää se, että suurin osa heistä on valmistunut jostain ammatillisesta oppilaitoksesta, mutta he eivät ole saaneet vielä ensimmäistä työpaikkaa. Mielestäni on tärkeää, että jos yhteiskunta lupaa, että opiskelu takaa työt, niin tämä lupaus myös pidetään.”

Tällä hetkellä tavoitteena on nopeuttaa nuorten matkaa korkeakouluista ja muista oppilaitoksista työelämään. Valmistumisen jälkeen miltei viidennes nuorista jää kuitenkin ilman työpaikkaa.

Janakkalan kunnan työllisyysseteli on kunnan tarjoamaa palkkatukea, joka on tarkoitettu alle 25-vuotiaille nuorille tai vaikeasti työllistettäville henkilöille. Koska kyseessä on kunnan maksama tuki, on se hyödynnettävissä vain janakkalalaisilla. Tukea on mahdollista saada kuuden kuukauden ajan 400 euroa kuukautta kohden. Työnantajan täytyy hoitaa työsuhteeseen liittyvät verot, sosiaali- ja eläkemaksut sekä ansaitut lomakorvaukset ja työntekijälle jäävän nettopalkan täytyy olla vähintään 600 euroa kuukaudessa.

“Tämän vuoden aikana työllisyysseteliä on markkinoitu paljon, ja määrärahoja olisi meillä ollut antaa tukea useammalle nuorelle”, Anttila kertoo.

Lokakuussa nuorisotyöttömyys oli Janakkalassa 17,8 prosenttia eli hieman valtakunnallista keskiarvoa korkeampi.

“Työllisyyssetelin voi saada esimerkiksi TE-toimistojen myöntämän Sanssi-kortin lisäksi, mutta TE-toimiston myöntämä palkkatukimahdollisuus ei ole edellytys meidän työllisyyssetelille”, Anttila selittää kunnan käytännöistä.

Yhtenä ongelmana palkkatukien osalta nousee esiin tuensaannin vaikeus. Palkkatukeen oikeutettu ei aina löydä tukea

“Mielestäni pitäisi kiinnittää huomiota siihen, miten nuoret todellisuudessa saavat palveluja. Niitä on paljon tarjolla, mutta kaiken tarvittavan tiedon etsiminen saattaa viedä tarpeettoman paljon aikaa.”

Janakkalan yritykset ovat Anttilan mukaan kiinnostuneita työllistämään myös nuoria.

“Tietenkään yritys ei voi palkata vain hyväntekeväisyydestä, mutta monilla paikallisilla yrityksillä on vahva kokemus omasta yhteiskuntavastuusta.”

Yrityksille myönnettävän palkkatuen lisäksi Janakkalan kuntaa palkkaa itselleen nuoria työntekijöitä kuuden kuukauden määräaikaisiin työsuhteisiin.

“Työntekijät pyritään tottakai sijoittamaan heidän koulutustaan vastaavaan työtehtävään, sillä oman alan työkokemuksesta on eniten hyötyä”, Anttila kertoo.

“Valitettavaa on se, että kunnalla on tarjota nuorille vain kuuden kuukauden määräaikaisia työsopimuksia. Sen vuoksi työllistyminen yrityksiin olisi varmasti parempi vaihtoehto.”

Eläkeikää siirretään yhä kauemmas tulevaisuuteen, joten nuorilla on edessä pitkä työura, jonka vuoksi on tärkeää pitää huolta heidät työkykyisenä.

 

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN työllisyys- ja yrittäjyysosastolla erityisasiantuntijana toimiva Janne Savolainen muistuttaa, että tutkimuksista käy ilmi, että jo 3-4 kuukauden työttömänä olo syö intoa jatkaa työnhakua.

“Tästä samasta syystä nuorisotakuussa luvataan kolmen kuukauden sisään nuorelle jokin tulevaisuuden näkymä. Nuorisotakuun tarkoituksena on säilyttää nuoret työkykyisenä ja nopeuttaa jo olemassaolevia palveluita, jotta nuoret jaksavat hakea töitä”, Savolainen sanoo

“Talouden yleiskuva on tällä hetkellä haastava. Nuorisotakuussa on useita osa-alueita, joista esimerkiksi koulutuslupaus ja etsivä nuorisotyö toimivat paremmin kuin nuorten työllistäminen”, hän jatkaa.

Sanssi-kortti on TE-toimiston myöntämä ”takuu” palkkatuesta. Kun nuori on hakenut korttia, hän saa itselleen konkreettisen kortin, jolla hän voi osoittaa työnantajalle, että hän on työllistyessään oikeutettu saamaan palkkatukea. Myös yritykset voivat ottaa yhteyttä TE-palveluihin ja tiedustella, olisiko palveluiden piiriin ilmoittautunut heille sopivia työntekijöitä.

Palkkaamalla nuoren jolla on Sanssi-kortti, yritys voi saada tukea esimerkiksi alle vuoden työttömänä olleen nuoren palkkakustannuksiin 30 prosenttia enintään kymmenen kuukauden ajan. Jos nuori on ollut työttömänä yli vuoden, on tukea mahdollista saada jopa 40 tai 50 prosenttia palkkakustannuksista.

“Sanssi-kortin pilotin jälkeen tehtiin arviointitutkimus, jossa kävi ilmi, että nuoret suhtautuivat positiivisesti hankkeeseen. Se parantaa nuoren kilpailua työmarkkinoilla, vaikka aiempaa työkokemusta ei löytyisikään. Myös työnantajat kokivat, että ne nuoret, joilla oli Sanssi-kortti, olivat haastatteluissa muita itsevarmempia”, Savolainen summaa.

TE-toimiston Sanssi-kortti herättää kiinnostusta nuorten keskuudessa, mutta tämänhetkisessä taloudellisessa tilanteessa määrärahat ovat Savolaisen mukaan niin tiukassa, että tukea ei uskalleta kaikille myöntää, koska silloin sitoudutaan myös maksamaan palkkatuki ja rahaa joudutaan sitomaan siihen.

Esimerkiksi vuonna 2014 Sanssi-kortti myönnettiin 37 000 nuorelle, joista 9 800 lopulta sai palkkatukea.

Vuonna 2015 TE-toimiston määrärahoja sidottiin pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen, mikä tarkoitti vähemmän myönnettyjä Sanssi-kortteja ja palkkatukia nuorille. Vuonna 2015 Sanssi-kortti myönnettiin vain 3 400 henkilölle ja vuoden 2016 aikana kortin on saanut ainoastaan 1 200 nuorta.

Savolainen muistuttaa, että on vaikea sanoa, kuinka moni lopulta sai palkkatukea Sanssi-kortin vuoksi, sillä tukea on mahdollista hakea myös ilman korttia.

 

JULKISEN TALOUDEN näkökulmasta palkkatuki on hyötysuhteeltaan todella hyvä. Työmarkkinatukea maksetaan keskimäärin 700 euroa kuukaudessa, kun taas palkkatuen kustannukset ovat yleensä pienemmät.

“Nuoret saavat töitä ja pääsevät kerryttämään omaa työkokemustaan. Lopultahan myös osa valtion maksamasta palkkatuesta maksetaan takaisin valtiolle verojen muodossa”, Savolainen muistuttaa.

“Markkinoita ei kuitenkaan saa sekoittaa, vaikka olisikin mahdollista myöntää enemmän palkkatukea.”

Lisäksi nuorille tarjotaan esimerkiksi uudelleenkouluttautumisvaihtoehtoja nuorisotakuun puitteissa.

“Noin 10 % siirtyy koulutukseen kolmen kuukauden sisällä siitä kun on ilmoittautunut TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi.

Ajankohtaisin asia nuorisotakuun tiimoilta on Savolaisen mukaan nyt Ohjaamo-toiminta. Ohjaamo on uusi alle 30-vuotiaille suunnattu matalan kynnyksen palvelupaikka. Toimintaa on lähdetty kehittämään koska nuorisotyöttömyys on suhteellisen korkeaa.

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström totesi tammikuussa 2015 tiedotteessaan, että nuoret joutuvat kärsimään talouden taantumasta ja heikosta työllisyystilanteesta. Ohjaamo-toiminnalla pyritään vastaamaan nuorten haasteisiin.

Ohjaamo pyrkii yhdistämään julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat samaan palvelupisteeseen, jossa saman katon alla olisivat kaikki palvelut, joita nuori tarvitsee. Kun nuori tulee Ohjaamoon, voidaan tehdä kokonaiskatsaus siitä, millaisia tukia hän tarvitsee. Näin nuoren ei tarvitse kulkea luukulta toiselle hakemassa tarvitsemiaan palveluita.

Kyseessä on siis moniammatillinen hanke, jossa eri tahot toimivat tiiminä nuoren hyväksi. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla Ohjaamoissa järjestetään erilaisia teemakohtaisia rekrytointitilaisuuksia, joissa yksityinen sektori pääsee kohtaamaan nuoren ja voi syntyä uusia työsuhteita.

“Ohjaamo-toiminta on vielä melko nuorta, joten sen vaikutuksia talouden kokonaiskuvaan on mahdotonta vielä sanoa. Koen kuitenkin, että nyt eletään taas uutta tulemista yritysyhteistyön parissa.”, Savolainen sanoo.

Aiemmin, kun nuorisotakuuta lanseerattiin edellisen hallituskauden alussa, myös yritysyhteistyöllä oli suurempi paino toiminnassa.

“Esimerkiksi Keskolla oli oma nuorisotakuukoordinaattori, joka auttoi kauppiaita palkkaamaan myös nuorta työvoimaa”, Savolainen kertoo.

Savolainen myöntää, että nuorisotakuun toteutumisen seuranta on vaikeaa, sillä kaikki on kiinni siitä, että nuoret itse viestisivät TE-toimistojen suuntaan. Jos yhteys katkeaa, nuori tippuu pois tilastoinnista ja ehkä myös tuen piiristä.

 

NUORISOTYÖTTÖMYYS ON valtakunnallisesti loivassa laskussa. Savolainen arvioi, että siihen vaikuttaa kuitenkin enemmän talouden laajempi kuva, eikä jokin yksittäinen esimerkiksi nuorisotakuun piirissä tehty asia.

Ongelmana nuorille suunnatuissa tukimuodoissa näyttäisi olevan se, että tieto niistä on aika monen mutkan takana ja nuori joutuu näkemään paljon vaivaa selvittääkseen omat velvollisuutensa ja oikeutensa.

Nuorten työnhakijoiden tulee olla itse aktiivisia ja etsiä tietoa siitä miten itselleen voi rakentaa pienen etulyöntiaseman. Palkkatuen avulla nuori voi kilpailla työmarkkinoilla, vaikka oman alan työkokemusta ei vielä olisikaan.

Artikkeli on osa nuorten työmarkkina-asemaa ja nuorisotyöttömyyttä käsittelevää Linja-raporttia (1/17)

Kuva: Jorma Poutanen / Museoviraston kuvakokoelmat (CC)

Linja-raportti (1/17)
Palkkajoustoista apua nuorten työllistymiseen
Linja-raportti (1/17)
Perusasteen varassa
Linja-raportti (1/17)
Yrittäjät karsisivat työehtosopimusten yleissitovuutta