Uutisanalyysi

Palkattomat harjoittelut ärsyttävät opiskelijoita – SYL:n puheenjohtaja puuttuisi palkattomuuteen lailla


Palkaton työ ärsyttää korkeakouluopiskelijoita, kertoo Academic Workin ja Aalto-yliopiston maisteriopiskelijoiden tuottama TyökompensaatiokyselyKyselyyn vastanneista opiskelijoista vain 6 prosenttia suhtautui palkattomaan asiantuntijatyöhön positiivisena uraväylänä. Iso osa opiskelijoista olisi kuitenkin valmis työskentelemään palkatta, jos tehtävä ja työnantaja ovat riittävän kiinnostavia ja kokemus auttaa uralla eteenpäin.

Suomen ylioppilaskuntien liiton SYL:n puheenjohtaja Riina Lumme sanoo tiedotteessa, etteivät kyselyn tulokset yllättäneet. Hän korostaa yritysten vastuuta palkattoman työn käytössä. Yritysten ei Lumpeen mukaan tulisi käyttää palkatonta työvoimaa esimerkiksi tasoittamaan kysyntäpiikkejä.

“SYL:n virallinen kanta on, että akateemisesta työstä pitää maksaa rahallinen korvaus”, Lumme sanoo.

“Koska yritykset eivät muuta politiikkaansa ilman kannustimia, ja nämä kannustimet pitää tulla valtiolta, niin palkattoman työn harjoittamiseen tulee puuttua lainsäädännössä”, hän linjaa.

Yritysten lisäksi palkatonta työtä teettää myös osa julkisen sektorin työantajista.

PALKATTOMAT HARJOITTELUT nousivat viimeksi julkisuuteen marraskuussa, kun Lakimiesliitto julkaisi alan opiskelijoiden palkattomia harjoitteluita koskevan selvityksensä. Liiton selvityksessä tarkasteltiin, kuinka paljon oikeustieteen opiskelijoilla teetetään palkatta töitä ja miten opiskelijat suhtautuvat tähän. Ilmiö on noussut esiin muutaman viime vuoden aikana Lakimiesliiton tekemissä opiskelijoiden työkyselyissä.

”Saimme lähes sata vastausta ja yli puolelle vastaajista on joko tarjottu tai he ovat tehneet palkatonta työtä opiskeluaikana. Opiskelijat suhtautuivat palkattoman työn tarjoamiseen ja tekemiseen kielteisesti”, kertoi Lakimiesliiton opiskelija-asiamies Ira Hietanen tiedotteessa.

Kuten SYL, myös Lakimiesliitto suhtautuu kielteisesti palkattomiin harjoitteluihin.

”Harjoittelu- tai muun vastaavan nimikkeen käyttäminen ei poista sitä tosiasiaa, että kyseessä on näissä tapauksissa työsuhde, jossa työnantaja jättää täyttämättä tärkeimmän velvollisuutensa eli palkanmaksun”, sanoo Lakimiesliiton varatoiminnanjohtaja Mikko Salo.

Salon mukaan suurin osa alan työnantajista hoitaa velvollisuutensa moitteettomasti, mutta yksikin tapaus on Lakimiesliiton mielestä liikaa. 

Moni Academic Workin kyselyyn kommenttinsa jättäneistä opiskelijoista toi esiin palkanmaksun arvostuksen osoituksena yritykseltä. Vastanneista opiskelijoista 28 prosenttia ei suostuisi palkattomaan asiantuntijatyöhön millään verukkeella. Loput vastanneista voisi tehdä palkatonta asiantuntijatyötä, mutta tarkoin ehdoin.

Lähes puolet (46 %) opiskelijoista suostuisi työskentelemään palkatta, jos saisivat tästä työkokemusta, jota ei olisi mahdollista hankkia muualta. Lähes yhtä moni työskentelisi palkatta, mikäli saisi vastineeksi opintopisteitä tutkintoonsa. 29 prosenttia vastanneista olisi valmis työskentelemään palkatta pelkästään yrityksen kiinnostavuuden takia.

Lähes kaikkien vastaajien mukaan palkattoman harjoittelun täytyisi olla kestoltaan erittäin rajattu, noin 1-3 kuukautta.

Kovin kattavaa kuvaa opiskelijoiden arvoista Academic Workin selvitys ei kuitenkaan anna, sillä opiskelijat ovat pääosin pääkaupunkiseudulta, ja huomattavan iso osa heistä opiskelee kaupallista alaa.

Academic Workin rekrytointijohtaja Laura Korpilauri suhtautuu kielteisesti palkattomaan työhön.

“Olemme nuorten ammattilaisten rekrytointikumppani, ja haluamme edistää heidän oikeuksiaan uransa alussa. Asiantuntijatyön hyväksikäyttäminen ei saisi olla hiljaisesti hyväksytty käytäntö, kuten se nyt on. Asiantuntijatyöstä on kyse silloin, kun työ vaatii itsenäistä työskentelyä ja sellaisten tehtävien suorittamista, josta maksetaan työntekijöille palkkaa. Tehdystä työstä pitää maksaa kohtuullinen korvaus, myös opiskelijalle”, Korpilauri sanoo.

VAIKKA SUHTAUTUMINEN palkattomaan työhön on opiskelijoiden piirissä monelta osin kielteistä, on ilmiöön hankala puuttua. SYL:n ehdotus palkattomien harjoitteluiden suitsimisesta lailla voisi pahimmillaan vaikeuttaa myös varsinaisten kurssien puitteissa tehtävää yritysyhteistyötä, arvioi yrityssuhteista Aalto-yliopiston ylioppilaskunnassa vastannut Ilkka Särkiö.

“Ehdottoman kiellon edessä voisi olla hankalaa järjestää ammatillisesti mielenkiintoisia projekteja ja yrityksille tehtäviä käytännönläheisiä koulutöitä. Tärkeämpää olisi mielestäni valistaa opiskelijoita ja nuoria työelämän pelisäännöistä sekä kehottaa vaatimaan palkkaa työstä, josta sitä selkeästi ansaitsee”, Särkiö sanoo.

Lakimiesliiton selvitystä kommentoineen Akavan opiskelijoiden silloisen puheenjohtajan Henna Hirvosen mukaan palkattomat työt loppuvat sillä, että opiskelijat eivät lähde tekemään palkattomia töitä.

“Ehkä ajan kuvakin on se, että työpaikoista ja harjoittelupaikoista taistellaan, kun hakijoita on monta. Opiskelijoille luodaan semmoista kuvaa, että opiskeluaikainen työkokemus vaikuttaa valmistumisen jälkeiseen työllistymiseen. Näinhän se on, mutta ei töihin pidä lähteä millä ehdoilla vaan”, Hirvonen sanoi Ylelle.

Jo asian nouseminen julkisuuteen voi osaltaan hidastaa työantajien intoa palkattomien työtarjousten tekemiseen. Myös Suomen akateemisten rekrytointipalvelujen muodostama verkosto Aarresaari on kieltäytynyt julkaisemasta palkattomien töiden työpaikkailmoituksia. 

Uutisanalyysi
Korkeakouluopintojen aloittamisikää halutaan alemmas: Turussa kokeillaan yliopistokursseja lukiossa
Kommentti
Kommentti: Älä naura Laura Huhtasaarelle, koska silloin hän nauraa viimeisenä
Uutisanalyysi
Varusmiesliitto tekee selvityksen verovähennyksestä