Kommentti

Kommentti: Pääsykoejärjestelmä asettaa hakijat eriarvoiseen asemaan


Valtaosa suomalaisista korkeakouluista valitsee opiskelijansa pääsykokeilla, vaikka kokeiden tehokkuudesta on vain vähän näyttöä. Konsepti-lehden haastattelemien professorien mukaan pääsykoejärjestelmää tulisi muuttaa. Heidän mukaansa suomalainen tapa valikoida opiskelijoita on paitsi kansainvälisesti poikkeuksellinen, myös kallis ja epäoikeudenmukainen. Välivuosia tutkineen Katariina Salmela-Aron mukaan järjestelmä on lisäksi yhteydessä siihen, että korkeakouluopinnot aloitetaan Suomessa poikkeuksellisen myöhään. Sen seurauksena työelämäänkin siirrytään muita länsimaita varttuneempina.

Pääsykokeiden järjestämistä puoltaa moni argumentti. Erityisen suuri on huoli koulutuksen tasa-arvosta. Tässä tapauksessa siitä, että jokaisella on perhetaustastaan riippumatta yhtäläiset mahdollisuudet valmistua maisteriksi. Lisäksi sanotaan, että pääsykoejärjestelmä antaa niille, joilla lukioaika kului itsensä etsimiseen, vielä uuden mahdollisuuden. Suosituimpien hakukohteiden kohdalla korostetaan myös opiskelijavalinnan vaikeutta. Ylioppilaskokeella ei saada eroja hakijoiden välille.

Näistä väitteistä vain harva kestää lähempää tarkastelua. Pääsykokeiden tapaan myös ylioppilaskirjoitukset pisteytetään, joten tarvittaessa eroja saa aikaan jopa yksittäisten arvosanojen sisällä. Myös ylioppilaskirjoitusten kehittäminen lisää niiden soveltuvuutta opiskelijavalintoihin: tulevaisuuden ylppäreissä mitataan yhä enemmän kykyä hakea ja pilkkoa tietoa. Siis juuri niitä taitoja, joita korkeakouluopinnoissa tarvitaan.

 

PÄÄSYKOEJÄRJESTELMÄN tuottama valmennuskurssibisnes on yksi suomalaisen koulutusjärjestelmän suurimmista tasa-arvo-ongelmista. Pahimmillaan kursseista voi joutua pulittamaan jopa 5 000 euroa, vaikka muutamalla satasellakin usein selviää. Verkkokursseja lukuun ottamatta valmennusta on usein tarjolla vain suurissa kaupungeissa.

Pääsykoejärjestelmä asettaa hakijat eriarvoiseen asemaan niin perheen tulojen kuin asuinpaikan perusteella. On vaikea nähdä, miten mikään ylioppilaskirjoitustuloksiin pohjaava valintatapa voisi olla nykymallia epätasa-arvoisempi.

Pelkkiin ylioppilaskirjoitustuloksiin korkeakouluvalintoja tuskin tullaan koskaan pohjaamaan. Sitä hidastavat ainakin halu ja tarve taata jatko-opiskelumahdollisuudet myös ammatillisen koulutuksen suorittaneille sekä niille, joiden ylioppilaskirjoitustulokset eivät korkeakouluopintoja muuten mahdollistaisi. Samaan aikaan pitäisi kuitenkin ymmärtää tosiasiat: pääsykoejärjestelmä on kallis, kankea ja epäoikeudenmukainen.

Juuri tässä vaikuttaa nyt olevan haasteita. Kun jokakeväinen keskustelu pääsykokeista starttasi tänä vuonna VATT:n selvityksellä, ajoivat akateemikot ja opiskelijaliike itsensä välittömästi puolustusasemiin. Mediassa heiteltiin päivä päivältä älyttömämpiä kommentteja, joilla pääsykoejärjestelmää puolustettiin. Fiksuimmat niistä löytyvät yltä.

 

MIKSI pääsykoejärjestelmää sitten refleksinomaisesti puolustetaan? Turun yliopiston professori Matti Virén sanoi ääneen sen, jota moni tuntuu ajattelevan: omaa ei haluta haukkua. Kun pääsykoejärjestelmä on valinnut nykyiset professorit, tutkijat ja opiskelija-aktiivit korkeakouluihin, eivät samat ryhmät halua olla sitä etukenossa kritisoimassa. “Eihän se järjestelmä, joka minut on valinnut, voi olla väärässä”, Virén kärjistää.

Pääsykoejärjestelmästä ja korkeakouluvalinnoista voi olla perustellusti montaa mieltä. Kolmea asiaa kuitenkin toivon: asian analyyttistä tarkastelua, lisää tutkittua tietoa ja rohkeutta tehdä poliittisia päätöksiä, kun tosiasiat niiden puolesta puhuvat. Tällä reseptillä ratkaisu ei voi olla kuin hyvä.

 

Juho Mäki-Lohiluoma

Kirjoittaja on Ajatuspaja Linjan toiminnanjohtaja ja vastaava päätoimittaja. 

Linja-raportti
Ylioppilastutkinto ennustaa opintomenestystä pääsykoepisteitä paremmin
Reportaasi
Lukukausimaksujen vaikutuksesta ristiriitaisia ensitietoja: Yliopistojen hakijamäärät nousivat ja laskivat
Linja-raportti
Erot arvostelussa ohjaavat opiskelijoita väärille aloille