Uutisanalyysi

Nuorisotyöttömyys kääntyi laskuun, mutta haasteita riittää edelleen


Nuorisotyöttömyysluvuissa näkyy pitkästä aikaa valoa tunnelin päässä. Työtä hakevien 20-29-vuotiaiden nuorten määrän arvioidaan laskevan kuluvan ja seuraavan vuoden aikana.

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi viime viikon perjantaina lyhyen aikavälin työllisyysennusteensa, jossa maalailtiin nuorten osalta vaihteeksi positiivisia lukuja. Iloiset uutiset koskivat nuorisotyöttömyyttä, joka on kääntynyt loivaan laskuun. Nuorisotyöttömyys kasvoi tätä ennen käytännössä yhtäjaksoisesti vuodesta 2011 aina viime vuoden lopulle.

Kuluvan vuoden lopussa työttömänä työnhakijana on TEM:n arvion mukaan kuitenkin noin 2000 nuorta vuodentakaista vähemmän. Ensi vuonna nuorisotyöttömyyden arvioidaan laskevan vielä 3000 nuorella. Tällä hetkellä 20-29-vuotiaita työttömiä on noin 47 000.

”Suomen talous on kääntynyt hitaaseen kasvuun ja myös työmarkkinoilla on tapahtunut pieni käänne parempaan. Erityisesti iloitsen siitä, että nuorten työttömien määrä laskee nopeasti. Haasteita kuitenkin riittää etenkin pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa”, sanoi oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps) ministeriön tiedotteessa.

Pelkkiä työttömyyslukuja tuijottaen voi kuitenkin saada tilanteesta osin virheellisen kuvan. Vaikka nuorisotyöttömyyden kääntyminen laskuun on positiivista, ei se vielä itsessään kerro, kuinka moni työpaikan haluavista nuorista sellaisen saa. Sitä ymmärtääkseen pitää tarkastella myös piilotyöttömyyttä.

 

TILASTOKESKUKSEN määritelmän mukaan piilotyöttömäksi luetaan työvoiman ulkopuolella oleva henkilö, joka haluaisi ansiotyötä ja olisi työhön käytettävissä kahden viikon kuluessa, mutta ei ole etsinyt työtä viimeisen neljän viikon aikana. Nuorten kohdalla työttömyystilastoja voi myös vääristää esimerkiksi opintojen tahallinen pitkittäminen, joka johtuu omista heikoista työllisyysnäkymistä.

Nuorten korkeaan piilotyöttömyyteen viittaisi muun muassa se, että piilotyöttömien määrä on koko väestön tasolla korkea, sekä se, että nuorten osuus työvoimasta on pysynyt edelleen matalana.

Piilotyöttömyyden lisäksi tilastoissa voi näkyä osa-aikatyön lisääntyminen. TEM:n ennusteessa sen arvioidaan olevan yksi iso syy, miksi työllisyyden odotetaan kasvavan tänä ja ensi vuonna.

Vetoapua Suomen lisäksi lähes koko Eurooppaa vaivaavaan nuorisotyöttömyysongelmaan on tarjonnut myös Euroopan komissio, joka ilmoitti kuun alussa ehdottavansa, että EU-budjetista ohjataan miljardi euroa lisää nuorisotyöttömyyden torjuntaan.

Jos parlamentti ja jäsenmaat hyväksyvät ehdotuksen, rahaa on luvassa Itä- ja Pohjois-Suomeen, jossa nuorten työttömyys ylitti viime vuonna 25 prosentin rajan. Rahat olisivat lisävaroja EU:n niin sanotun nuorisotyöllisyysaloitteen käyttöön, eli käytännössä nuorisotakuun lisärahoitusta.

 

MITEN korkeasta nuorisotyöttömyydestä päästäisiin eroon? Todennäköisesti siihen tarvittaisiin ainakin toimivammat työmarkkinat ja ripeämpää talouskasvua.

Yksi kuluneella viikolla otsikoihin noussut peruspilari olisi myös se, että nuoret eivät jää ilman toisen asteen tutkintoa. Torstaina julkistetun tilaston mukaan Suomessa on edelleen lähes 117 000 ainoastaan perusasteen tutkinnon suorittanutta 20-29-vuotiasta nuorta.

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE:n toimitusjohtaja Petri Lampinen kommentoi luvun olevan järkyttävän suuri. Erityisen heikko on nuorten miesten tilanne, joista lähes 20 prosenttia on vain perusasteen tutkinnon varassa.

“Yli satatuhatta nuorta aikuista on ollut kymmenen vuotta koulutusjärjestelmän ulkopuolella. Ei ole hyväksyttävää, että väestöstä näin iso osa ei saa elämässä tarvittavia perustaitoja tai ammattia”, Lempinen toteaa tiedotteessa.

AMKE, joka on ammatillisen koulutuksen järjestäjien edunvalvonta- ja palveluorganisaatio, arvioi työmarkkinoilla pärjäämisen olevan vaikeaa ilman toisen asteen tutkintoa.

Positiivisista nuorisotyöttömyystilastoista ei siten kannata vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Varsinkin Euroopan tasolla ongelman mittakaava on suuri ja sen yhteys syrjäytymiseen, nuorten osattomuuden tunteeseen ja jopa radikalisoitumiseen selvä. Siksi toimenpiteitä ongelman ratkaisemiseksi kaivattaisiin kipeästi lisää.

 

Kuva: Lauri Sorvoja, Museoviraston kuvakokoelmat / JOKA (CC BY-NC-ND 2.0)

Uutisanalyysi
Sote-uudistus muuttaa opiskeluterveydenhuoltoa
Vieraskynä
Vieraskynä: Ammatillisen koulutuksen reformi vastaamassa maailman muutokseen
Uutisanalyysi
KD-nuoret haluaa Suomen Natoon