Uutisanalyysi

Viherjytky vai gallup-romahdus? Vihreät liikkuvat mittauksissa kahteen suuntaan


Vihreiden kannatus sukeltaa Helsingin Sanomien tuoreessa kannatusmittauksessa jo viidettä kuukautta putkeen. Iltalehden kyselyssä viesti on toinen.

Helsingin Sanomien torstainen gallup-uutisen täytti Antti Rinne (sd), jonka on määrä ilmoittaa tänä viikonloppuna jatkoaikeistaan demareiden johdossa. Rinteeseen ja SDP:n kannatukseen keskittyminen on sikäli perusteltua, että Rinteen ilmoitus tulee sopivasti torstaina julkaistun gallupin jälkimainingeissa, ja puoluekannatus on oppositiojohtajan keskeisimpiä onnistumisen mittareita.

Lehden haastattelemien sisäpiiriläisten mukaan Rinne haluaa jatkaa demarikipparina, eikä torstaina julkistettu pieni kannatusnotkahdus tätä todennäköisesti muuta. Kokonaisuutena SDP:n suosio on heitellyt eduskuntavaalien jälkeen melko hyvällä tasolla.

Helsingin Sanomien mukaan silmiinpistävää HS-gallupissa on myös se, että “keskustan lisäksi aika monen muunkin puolueen – Rkp:n, KD:n, kokoomuksen ja vasemmistoliiton – kannatukset ovat kutakuinkin samalla tasolla kuin eduskuntavaaleissa”.

Se on toki totta, mutta paljon vahvemmin gallupissa näkyy vihreiden laskeva käyrä. Eduskuntavaalien jälkimainingeissa jopa kolmen suuren johtoasemaa hätyytellyt puolue on sukeltanut Helsingin Sanomien gallupeissa tasaisesti nyt jo viiden kuukauden ajan. Kesäkuisesta 13,6 prosentin huippulukemasta on tultu alas kaksi prosenttiyksikköä ja torstaisessa HS:n kyselyssä vihreitä ilmoittaa äänestävänsä enää 11,6 prosenttia suomalaisista.

Kahden prosenttiyksikön lasku on huomattava, katsoi sitä mistä näkökulmasta tahansa. Gallup-uutisoinnissa se kuitenkin livahti ohi silmien.

 

HELSINGIN SANOMIEN galluppia positiivisempia viestejä vihreät sai Iltalehden perjantaina julkistetusta kyselystä, jossa mitattiin puolueiden kannatuspotentiaalia. Lehden otsikon mukaan kyselytulos “ennakoi viherjytkyä”.

Taloustutkimuksen tekemässä mittauksessa vihreille mitataan suurin kannatuspotentiaali, eli kyselyssä suurin joukko vastaajista (38 %) listasi vihreät puolueeksi, jota voisi kuvitella äänestävänsä. Vihreiden kannoilla keikkui kokoomus 37 prosentin luvuilla.

“Vihreillä on kokoonsa ja kannatukseensa verrattuna erityisen paljon potentiaalia. Moni äänestäjä pitää vihreiden edustamaa linjaa periaatteessa hyvänä ja kannatettavana. Vihreitä arvoja kannatetaan laajasti, ainakin periaatteessa. Niiden kannattamisella saa hyvän ihmisen leiman”, Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen arvioi Iltalehdessä.

Rahkosen mukaan kannatuspotentiaalissa voi kuitenkin näkyä erityisesti perussuomalaisten (18 %) kohdalla niin sanottu Trump-ilmiö, jossa ihmiset eivät halua kertoa haastattelijoille todellisia puoluesympatioitaan. Sama voi toimia myös toisin päin: punavihreä oppositiopuolue on helppo listata mukaan, vaikka oma ääni todennäköisesti menisikin muualle. 

Sinänsä Iltalehden tuloksissa ei ole mitään uutta, vaan vihreät on menestynyt vastaavissa mittauksissa jo pitkään. Houkuttelevuus on ollut korkeaa, mutta se ei ole aiemmissa vaaleissa realisoitunut ääniksi. Vihreät on keikkunut kärkipaikalla muun muassa kevään puoluebarometrissä, jossa puolueeseen suhtautui erittäin tai melko myönteisesti 41 prosenttia äänestäjistä. Samaa kertoo myös lokakuun lopulla julkaistu barometri, jossa luku oli jopa 45 prosenttia. Se ei estänyt puolueen puheenjohtaja Ville Niinistöä ottamasta iloa irti Iltalehden tuloksista, jossa näistä luvuista on tultu alaspäin.

“Tulevissa kuntavaaleissa vihreä maanvyörymävoitto on mahdollista. Huikeasti kasvanut myönteinen suhtautuminen voi johtaa lumipalloefektiin”, Niinistö sanoi Iltalehden haastattelussa.

 

PIDEMMÄLLÄ tähtäimellä tarkasteltuna puheet viherjytkystä eivät välttämättä ole perusteettomia. Näin ainakin, jos katsotaan puolueiden nuorisokannatusta.

Mittauksia hallitsevat vihreät ja kokoomus, keskusta tiukasti kannoillaan. Esimerkiksi kesällä julkaistun Valtion nuorisoasiain neuvottelukunnan gallupin mukaan vihreitä äänestäisi 24,8 prosenttia, kokoomusta 18,7 prosenttia ja keskustaa 16,9 prosenttia vastaajista. Vaikka virhemarginaali on kyselyssä iso – jopa 3,5 prosenttiyksikköä suuntaansa – ovat tulokset mairittelevia erityisesti virheille, jonka nuorisokannatus on lähes kaksinkertainen verrattuna puolueen suosioon koko väestön keskuudessa.

Huomionarvoista on myös se, että puolet gallupiin vastanneista eivät osanneet vielä sanoa puoluekantaansa, vaikka totesivat äänestävänsä kuntavaaleissa. Luku on huomattavasti korkeampi kuin koko väestön vastaava, jota Helsingin Sanomat kauhisteli perjantaisessa pääkirjoituksessan.

“Kyselyssä tuli ilmi huolestuttava tieto: niitä, jotka eivät osanneet tai halunneet sanoa puoluettaan tai sanoivat, etteivät äänestäisi, oli lähes kaksi viidestä”, Helsingin Sanomat kirjoitti.

Tilastolla on iso merkitys, sillä se ilmentään nuorten äänestäjien liikkuvaa luonnetta. Puolueuskollisuus ei ole nuorilla muun väestön tasoa ja onnistuneella kampanjalla voi voittaa poikkeuksellisen isosti erityisesti nuorten keskuudessa. Vihreille ja kokoomukselle, jotka pitävät kärkipaikkaa sekä kannatuspotentiaali-vertailuissa että nuorisokannatuksessa, on nyt tarjolla mahdollisuus kuntavaaliyllätykseen.

Vihreiden kohdalla piilevä potentiaali on sen verran suurta, että viherjytky ei ole mahdottomuus, arvioi myös keskustan puoluelehti Suomenmaa pääkirjoituksessaan kesällä.

”Vihreät yrittävät antaa itsestään intel­lek­tu­ellin kuvan, mutta kompostia ei tarvitse paljon pöyhiä, kun esiin nousee pölhöpopulismi”, lehti kirjoittaa.

“Vihreisiin lokeroituu erilaisia ryhmiä, jotka saavat vapaasti rönsyillä. Harrastukset ja kiinnostuksen kohteet sekä vaihtelevat elämän­ti­lan­teet toimivat organisoinnin perustana. Tällainen puolu­e­kult­tuuri on tässä ajassa vahvuus. Se on tapa kanavoida protestia, mutta myös hyvä keino lietsoa tyyty­mät­tö­myyttä.” 

”Ainakin nuorisoon kärjistävä toimintatapa uppoaa. Vihreiden nuori­so­kan­natus onkin nyt korkeaa, kuten perus­suo­ma­lai­silla aikanaan. Halu selkeisiin valintoihin sekä kärjis­ty­neiden mielipiteiden julkisuus selittävät nuori­so­kan­na­tusta, mutta toinen selitys voi olla puolueiden tavassa organisoida toimintaansa.”

Vaikka pelkistä Iltalehden tilastoista sitä ei voikaan tulkita, voi vihreiden vaalivoitto siis olla todellisuutta tulevissa kuntavaaleissa. Paljon riippuu kuitenkin vihreiden – sekä nuorisokannatuksessa puoleen kannoilla roikkuvien kokoomuksen ja keskustan – onnistumisesta kuntavaalikampanjoissaan. Uhkana on myös se, että vihreiden kesällä edessä oleva puheenjohtajakisa rönsyilee puolueen vaalikampanjan päälle.

Nuorten äänestäjien epävarmuus tarjoaa kaikille eduskuntapuolueille kaksi signaalia: liikaan tyytyväisyyteen ei ole varaa, ja nuorille suunnatuissa kuntavaalikampanjoinnissa on syytä laittaa isoa vaihdetta silmään. Isoja äänimääriä on tarjolla, jos kannatuspotentiaalinsa pystyy lunastamaan vaaliuurnilla.

Kuva: Sakari Piippo / Valtioneuvoston kanslia
Kommentti
Kommentti: Perussuomalaiset ratsasti lepakkospinnillä yli puolueelle vaikean ilmastostrategian
Uutisanalyysi
Palkattomat harjoittelut ärsyttävät opiskelijoita – SYL:n puheenjohtaja puuttuisi palkattomuuteen lailla
Kommentti
Kommentti: Opas kuntavaaliehdokkaan valitsemiseen