Linja-raportti (1/17)

Kuuden euron kokeilu


Näkökulma: TYÖKOKEILU

Rakennusalalla aloitetaan kokeilu, jossa ilman työtä, toisen asteen tutkintoa tai opiskelupaikkaa olevan voi palkata alalle työkokeiluun kuuden euron tuntipalkalla. Rakennusliiton mukaan kokeilun rajat ovat tiukat ja sen perustana on työehtosopimusten yleissitovuus.

Rakennusalalla kokeillaan seuraavan kahden vuoden ajan matalapalkkaista työkokeilua, jonka tavoitteena on auttaa ilman opiskelupaikkaa tai työpaikkaa olevia työkokeiluun alalle. Yksinkertaistettuna rakennusalan kokeilussa on kyse siitä, että työntekijälle, jolla ei ole tutkintoa tai aiempaa kokemusta alalta, voidaan maksaa kuuden euron minimipalkkaa puolen vuoden ajan. Koko kuuden kuukauden työjakson ajan hänen työtään ohjaa kokeneempi työntekijä.  

Alan muihin palkkoihin kokeilu ei vaikuta. Liiton varapuheenjohtajan Kyösti Suokkaan mukaan kokeilu on ymmärretty julkisuudessa osin väärin.

“Tätä yritetään käyttää keppihevosena. Eivät ihmiset ole tähän tutustuneet. Se on valitettavaa. Tietysti poliitikoillakin on niin paljon kaikennäköisiä asioita joihin he joutuvat keskittymään, että he eivät oikein ehdi keskittyä mihinkään. Tästä kokeilusta he eivät ole lukeneet kuin sen kuusi euroa”, Suokas lataa.

Rakennusliitto oli yksi harvoista ammattiliitoista, jotka eivät lähteneet mukaan kilpailukykysopimukseen.

“Jos me ei lähdetty kiky-sopimukseen mukaan pidentämään työaikaa 24 tunnilla, niin ei kai me nyt lähdettäisi tiputtamaan meidän minimipalkkaa kuuteen euroon, jos meillä ei olisi jotain järjestelmää minkä takia uskoisimme sen toimivan.”

 

KOKEILUN ULKOPUOLELLA alin rakennusalan työehtosopimuksen mukainen palkka on 9,94 euroa tunnissa, jota maksetaan esimerkiksi oppisopimuskoulutettaville ja alan opiskelijoille. Ammatillisen tutkinnon rakennusalalta suorittaneelle taas tulee maksaa vähintään 11,29 euron palkkaa.

Palkkaa lukuun ottamatta kaikki työkokeilijan työsuhteen ehdot, kuten lomat, lisät ja työajat, määräytyvät myös työkokeilussa alan työehtosopimuksen mukaan. Kokeilu ei myöskään ole käytettävissä automaattisesti, vaan sen käyttämisestä yrityksessä sopivat työnantaja ja työntekijöitä edustava luottamusmies. Ikärajaa kokeiluun osallistumiseen ei ole, mutta tähtäimessä ovat erityisesti työelämän ja opiskelujen ulkopuolella olevat nuoret.

“Työnantaja ja luottamusmies sopivat raamisopimuksen, että otetaan harjoittelijoita, ja katsovat, kuka heitä opastaa ja miten”, Suokas selostaa.

Suokkaan mukaan Rakennusliiton tavoitteena on estää järjestelyllä työkokeilijoiden käyttäminen halpatyövoimana ja varmistaa, että heitä kohdellaan asiallisesti. Myös työturvallisuuden ja muiden käytäntöjen tulee olla yrityksessä kunnossa, että työkokeilijoiden ottamiseen suostutaan.

Kokeilu on kestoltaan aina kuuden kuukauden mittainen, ei pidempi eikä lyhyempi. Suokkaan mukaan tällä taas suitsitaan työkokeilijoiden käyttämistä “kaapinkantohommissa” tai muissa lyhytaikaisissa avustavissa tehtävissä. Suokas sanoo kuuden kuukauden työpätkän olevan myös riittävän pitkä, että sen aikana ehtii karttua osaamista. Lyhyemmissä työsuhteissa samaan ei välttämättä pystyttäisi.

Joustoa taas tarjoaa molemminpuolinen mahdollisuus lopettaa työkokeilu pelkällä ilmoituksella.

“Jos ei homma maistu, tai tuntuu että se ei ole oma homma, niin voi kolmen ensimmäisen kuukauden aikana koeajalla vain ilmoituksella lopettaa työt”, Suokas sanoo.

“Ajatus on, että työsuhde voidaan ilman suuria seremonioita lopettaa. Jos nuori on ollut esimerkiksi vuosia työttömänä tai ei ole ikinä ollut töissä, niin on suuri mahdollisuus, että vaikka hän yrittää kuinka, hän epäonnistuu. Jos se kaveri ei pysty töihin tulemaan tai mitään tekemään, niin ei työnantajalta voi vaatia, että hänet siellä pidetään.”

Liiton toiveena on, että moni kokeilusta hyvin suoriutunut pystyisi myös jatkamaan alalla – työehtosopimuksen mukaisilla palkoilla.

“Koko homma perustuu siihen, että meillä on terveet ja asialliset rakennusmarkkinat sekä töitä, joista maksetaan kohtuullista liksaa.”

 

RAKENNUSLIITON ja Rakennusteollisuus RT:n sopima malli on suomalaisilla työmarkkinoilla poikkeuksellinen. Se toteutetaan täysin alan sisällä, nojaa vahvasti työmarkkinajärjestöjen mahdollisuuteen kontrolloida kokeilun käytäntöjä eikä kokeilun toteutukseen tarvita lainkaan julkista rahoitusta. Sitä ei ole myöskään haettu.

“Koulutustilaisuuksien kahvikulutkin maksamme puoliksi työnantajapuolen kanssa”, Suokas sanoo.

Malli on kerännyt kehuja poliitikoilta. Myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimuspäällikkö Antti Kauhanen sanoi mallin tultua julki, että Rakennusalan ratkaisu on hyvä, koska sen kohderyhmä ja aika on tiukasti rajattu.

”Suomessa tarvittaisiin lisää tällaisia joustavia järjestelmiä, jossa palkkatyö ja sosiaaliturva yhdistyvät. Meillä on paljon peruskoulun varaan jääviä nuoria, joiden on nykyisillä työmarkkinoilla hankala työllistyä”, Kauhanen sanoi Kauppalehdelle.

Hän myös toivoi, että vastaavia kokeiluita tehtäisiin muillakin aloilla.

Rakennusliiton Suokkaan mukaan kokeilu ei olisi mahdollinen, jos työehtosopimukset eivät olisi yleissitovia tai välit työnantajajärjestöön olisivat heikot.  

“Tämä on meille oikea tapa tehdä. Meillä on alalla ollut parikymmentä vuotta hyvät ja luottamukselliset työmarkkinasuhteet”, Suokas kehuu.

“Se mitä sovitaan, pidetään, eikä yritetä puolin tai toisin vetää välistä. Aloilla, joilla luottamus ei ole tällaista, vastaavaan ei pystyttäisi.”

Suokas kehuu Suomen rakennusalaa maailman ja Euroopan “hallituimmaksi”. Pimeää työtä teetetään vähän ja työehdot ovat kansainvälisessä vertailussa hyvät.

“Jos me tiputetaan pohjat tästä pois, luovutaan yleissitovuudesta ja päästään tähän eurooppalaiseen malliin, niin sen jälkeen katoavat järjestelmän mahdollisuudet tarjota töitä kotimaisille työntekijöille”, Suokas varoittaa.

Eurooppalaisella mallilla Suokas viittaa esimerkiksi Saksaan, jossa hän sanoo ison osan rakennusalan työntekijöistä nostavan 8,5 euron tuntipalkkaa ja tulevan maan rajojen ulkopuolelta. Myös paikallisen rakennusalan ammattiliiton jäsenmäärä on romahtanut 700 000 jäsenestä noin 160 000 jäseneen vain muutamissa vuosissa. Lisäksi esimerkiksi palkkojen maksamatta jättäminen yleistynyt, Suokas sanoo.

“Suomessakin monet pitävät sitä pelotteluna, kun puhutaan yleissitovuudesta ja järjestelmän pitävyydestä, mutta sanon, että jos tempaistaan yleissitovuus pois, niin viidessä – viimeistään kymmenessä – vuodessa me ollaan aika lailla banaanivaltio.”

 

SUOKKAAN mukaan rakennusalalla on myös aiemmin suunniteltu täsmätoimia, joilla syrjäytymisvaarassa olevia nuoria saataisiin tuotua työmarkkinoiden piiriin. Mallissa olisi hyödynnetty julkista palkkatukea. Se kaatui Suokkaan mukaan lopulta säännöksiin, jotka estävät uuden työntekijän palkkaamisen, jos samassa yrityksessä on lähiaikoina lomautettu tai irtisanottu väkeä.

Suokas haukkuu palkkatuen “kankeaksi ja byrokraattiseksi”.

“Aikaisemmista virheistä oppineina päätimme, että tämä tapahtuu nyt täysin alan sisällä, eikä siihen oteta latin latia ulkopuolista rahaa.”

Uhkana Rakennusliiton ja Rakennusteollisuus RT:n sopimassa mallissa onkin sen yhteensopivuus muun sosiaaliturvajärjestelmän kanssa. Jos työkokeiluun matalalla palkalla mukaan lähtenyt nuori irtisanoutuu työstään, voi hän saada työvoimaviranomaisilta jopa kolmen kuukauden karenssin, jonka aikana työttömyysetuuksia ei makseta. Se on kova isku, jos oma toimeentulo on jo muutenkin tiukassa.

Työvoimaviranomaisten suhtautuminen alan kokeiluun ei ole vielä selvillä. Suokkaan mukaan Rakennusliitto ei myöskään ole keskustellut asiasta viranomaisten kanssa.

“Jos toinen kaveri makaa kotona ja ottaa kaikki tuet ja toinen kuitenkin yrittää, niin onhan se ihan kohtuutonta, jos hänelle lätkäistään kolmen kuukauden karenssi”, Suokas sanoo.

“Nämä sosiaaliturvasäännökset elävät ihan omaa elämäänsä ja ovat tällaiselle yrittäjämäiselle ajattelellu täysin vieraita. Karenssijärjestelmä, jota nyt entisestään kiristetään, on aivan karmea. Se estää ihmisiä hakemasta töitä”, hän jatkaa.

Jos uhat realisoituvat, koko järjestelmä on katkolla vuoden 2018 alussa, kun alalla neuvotellaan jälleen työehtosopimuksista.

“Ei me olla lähtökohtaisesti lähdetty epäonnistumaan, ja jos tämä onnistuu, niin tästä voi tulla yksi alalle tulon väylä.”

Kokeilu käynnistyy keväällä, kun Rakennusliitto ja Rakennusteollisuus RT tekevät koulutuskierroksen, jossa kerrotaan yrityksille ja luottamusmiehille liittojen sopiman kokeilun tarjoamista mahdollisuuksista. Ensitiedot yrityksiltä ovat lupaavia, sillä alan isommat konsernit ovat alustavasti kertoneet kiinnostuksestaan palkata kymmeniä, jopa yli sata uutta työntekijää kokeilun kautta.

“Nämä olisivat jo sellaisia määriä, joilla on merkitystä”, Suokas pohtii.

Nähtäväksi jää, kuinka moni työnhakija lopulta tarttuu tilaisuuteen, kun samaan tulotasoon pääsee sosiaaliturvan varassa elämällä. Toisaalta tutkimusten mukaan ihmiset ovat usein valmiita hyppäämään takaisin työmarkkinoille, vaikka tulotaso ei nousisikaan. Työ ja työelämään kiinnittyminen ovat monelle arvo itsessään. Esimerkiksi vuoden 2013 Nuorisobarometrin mukaan valtaosa nuorista valitsisi mieluummin tilapäisenkin työn kuin eläisi työttömyyskorvauksella. Ainoastaan kolmannes oli sitä mieltä, ettei työttömänä olo ole pahasta, jos toimeentulo on turvattu.

Myös Suokas uskoo, että kiinnostuneita löytyy.

“Palkka ei ole olennainen, vaan se, että ihmiset pääsevät kokeilemaan työtä ja oppimaan. Jos se puoli vuotta menee hyvin, niin voi olla, että yrityksestä tarjotaan töitä tai he pääsevät esimerkiksi vuokratyöfirman kautta jatkamaan alalla”, Suokas pohtii.

“Kokeilu perustuu siihen, että askel on aidosti väliaikainen, ja sen puolen vuoden päätteeksi on mahdollisuus päästä alalle töihin. Jos me tarjoaisimme sitä, että voit tulla alalle töihin, mutta palkkasi on hamaan tappiin kuusi euroa tunnissa, ei meille tulisi yhtään ihmistä.”

Artikkeli on osa nuorten työmarkkina-asemaa ja nuorisotyöttömyyttä käsittelevää Linja-raporttia (1/17)

Kuva: Jorma Poutanen / Museoviraston kuvakokoelmat (CC)

Linja-raportti (1/17)
Perusasteen varassa
Linja-raportti (1/17)
Palkkajoustoista apua nuorten työllistymiseen
Linja-raportti (1/17)
Palkkaamista tuetaan, mutta tieto siitä on monen mutkan takana