Linja-raportti (3/17)

Kuntavaalien ehdokasasettelu ja valituksi tulleiden nuorten määrät


Poliittinen yleistilanne

Kuntavaalit 2017 käytiin monella tapaa uudenlaisessa tilanteessa aikaisempiin kuntavaaleihin nähden. Yksi konkreettinen muutos liittyi kuntavaalien ajankohtaan, sillä vaalit järjestettiin ensimmäistä kertaa huhtikuussa lokakuun sijaan. Uudistuksen taustalla oli ajatus siitä, että jatkossa kuntavaalit ja eduskuntavaalit vuorottelisivat tasaisesti kahden vuoden välein.

Äänestysaktiivisuuteen vaalien ajankohdan muutoksella ei ollut ainakaan erityisen näkyviä vaikutuksia. Vuonna 2012 kuntavaalien äänestysprosentti oli 58,3, nyt aavistuksen verran korkeampi eli 58,8. Helsingissä äänestysprosentti nousi hieman selvemmin, 57,4 prosenttiyksiköstä 61,8 prosenttiyksikköön, mikä selittynee kaupungin ensimmäisen pormestarin valinnalla ja siihen liittyneellä näkyvällä kampanjoinnilla.

Toiseksi kuntavaalikevättä leimasi se, että etenkin suuret puolueet joutuivat kamppailemaan laskevien ehdokasmäärien kanssa. Tarkat luvut seuraavat jäljempänä, mutta iso kuva vaalikeväänä 2017 oli, että eduskuntapuolueista ainoastaan vihreät ja kristillisdemokraatit kasvattivat ehdokasmääräänsä edellisiin vaaleihin nähden, kun kaikki muut puolueet ottivat puhtaasti takkiin ehdokasasettelussa.

Vaalien suurimmaksi puolueeksi selviytyi vuoden 2012 tapaan kokoomus. Toiseksi tuli SDP ja kolmanneksi keskusta, eli kärkikolmikko oli täsmälleen sama kuin vuoden 2012 kuntavaaleissa.
Suhteellisesti suurin voittaja vuoden 2017 vaaleissa oli vihreät, jonka osuus annetuista äänistä nousi 3,9 prosenttiyksiköllä ja 106 000 annetulla äänellä edellisiin vaaleihin nähden. Suhteellisesti eniten hävisi perussuomalaiset, joka keräsi annetuista äänistä 3,5 prosenttiyksikköä ja 81 000 annettua ääntä vähemmän kuin vuoden 2012 vaaleissa.

Kuntavaaleissa ehdokasasettelun merkitys on poikkeuksellisen korostunut ja ehdokkaiden määrästä on usein luettavissa myös suuntaa vaalien lopputulokselle. Vuoden 2017 kuntavaaleissa tästä nähtiin monia esimerkkejä, mutta myös poikkeuksia sääntöön mahtui joukkoon, kun osa puolueista onnistui etenkin nuorten ehdokkaiden läpi saamisessa ennakoitua paremmin.

Seuraavassa lyhyet esittelyt siitä, kuinka eduskuntapuolueet onnistuivat ehdokasasettelussaan sekä erityisesti alle 30-vuotiaiden ehdokkaiden saamisessa listoilleen ja läpi valtuustoihin.

Kokoomus

Kokoomuksen ehdokasmäärä laski muiden suurten puolueiden tapaan noin tuhannella ehdokkaalla, kun vuonna 2012 puolue keräsi kaikkiaan 6 874 ehdokasta ja nyt 5 739. Laskua oli myös alle 30-vuotiaiden ehdokkaiden määrässä, kun vuonna 2012 luku oli 657 ja tällä kertaa 539.

Valituksi tulleita alle 30-vuotiaita kokoomuksella oli kuitenkin käytännössä yhtä paljon kuin edellisissä vaaleissa: vuonna 2012 valtuustoihin tuli valituksi 93 nuorta kokoomuslaista, nyt 95. Kokoomus onnistui ehdokasasettelun osalta erityisen hyvin kaikkein nuorimmissa ikäluokissa, sillä puolue keräsi määrällisesti eniten ehdokkaita ikäryhmässä 18-19.

SDP

Vuonna 2012 sosiaalidemokraatit keräsivät kaiken kaikkiaan 6 986 ehdokasta. Vuoden 2017 vaaleissa määrä laski 6 132:een. Alle 30-vuotiaita ehdokkaita oli vuonna 2012 yhteensä 550, kun vuoden 2017 vaaleissa määrä jäi 389:ään.

Ehdokasmäärän lasku ei kuitenkaan heijastunut valituksi tulleiden nuorien määrään, sillä sekä vuoden 2012 että vuoden 2017 kuntavaaleissa valtuustoihin tuli valituksi kaikkiaan 69 alle 30-vuotiasta sosiaalidemokraattista kuntapoliitikkoa. SDP:n nuorisosiiven vaalisuoriutumista voi siis pitää ainakin suhteellisesti tarkasteltuna varsin onnistuneena.

Keskusta

Keskustan ehdokasmäärä laski vaalien välillä 8 401:stä 7 461:een. Alle 30-vuotiaiden ehdokkaiden kohdalla määrä laski 860:stä 697:ään. Ehdokasmäärän lasku heijastui ainakin jossakin määrin myös valituksi tulleiden määrään, sillä vuonna 2012 alle 30-vuotiaita keskustalaisia tuli valituksia 214, kun nyt määrä jäi 180:een.

Nuorten keskustalaisten osalta vaalitulos ei siis sisällä suurempia yllätyksiä, vaan alle 30-vuotiaiden ehdokkaiden suoriutuminen on melko selkeästi linjassa suhteessa puolueen yleiseen kannatuskehitykseen ja ehdokasasettelussa onnistumiseen.

Perussuomalaiset

Perussuomalaisten ehdokasmäärä vuonna 2012 oli 4 394, nyt 3 831. Perussuomalaisten kohdalla on toki syytä huomioida, että vuonna 2012 heidän ehdokasmääränsä oli jopa tuplaantunut vuoden 2011 eduskuntavaaleissa nähdyn jytkyn jälkimainingeissa.

Alle 30-vuotiaita ehdokkaita perussuomalaiset keräsivät vuoden 2012 vaaleissa 401, nyt 299. Valituksi tulleiden määrässä laskusuhdanne näkyi jopa hieman jyrkempänä, sillä vuonna 2012 valituksi tuli kaikkiaan 69 alle 30-vuotiasta perussuomalaista, kun nyt jäätiin vain 34:ään valtuutettuun.

Vihreät

Vihreät on toinen niistä puolueista, joka ylsi vuoden 2017 kuntavaaleissa kaikkien aikojen ennätykseensä ehdokkaiden keräämisessä. Vielä vuonna 2012 vihreiden ehdokasmäärä oli 2 299, kun nyt puolue keräsi kaikkiaan 2 600 ehdokasta.

Alle 30-vuotiaiden vihreiden kohdalla tilanne on mielenkiintoinen. Vuonna 2012 alle 30-vuotiaita ehdokkaita oli 339, kun nyt tuosta lukemasta jäätiin hiukan ja ehdokkaita saatiin 327. Sen sijaan valituksi tulleita nuoria oli tällä kertaa melko selvästi enemmän, kun vuonna 2012 heitä oli 33 ja nyt 49.

Vaikka nuorten ehdokkaiden määrässä siis pysyttiin melko samoissa lukemissa edellisiin vaaleihin nähden, niin valituksi tulleiden määrässä saavutettiin suhteellisesti melko suuri voitto.

Vasemmistoliitto

Myös vasemmistoliiton ehdokasmäärä putosi hieman suhteessa edellisiin vaaleihin, kun vuonna 2012 ehdokkaita oli 3 506 ja nyt 3 203. Alle 30-vuotiaiden ehdokkaiden kohdalla vastaavat luvut olivat 355 ja 271, eli nuorten ehdokkaiden määrän lasku heijasteli melko tasaisesti koko puolueen ehdokasmäärän laskua.

Ehdokasmäärän lasku näkyi myös valituksi tulleiden määrässä: vuonna 2012 vasemmistoliiton riveistä tuli valituksi 32 ehdokasta ja nyt 23 ehdokasta. Li Andersson oli tullut valituksi vasemmistoliiton puheenjohtajaksi kesäkuussa 2016 ja häntä on pidetty erityisesti nuorten kaupunkilaisten suosikkina, mutta ainakaan vielä vuoden 2017 kuntavaaleissa tätä suosiota ei saatu ulosmitattua valituksi tulleiden nuorten määrässä.

RKP

RKP onnistui ehdokasasettelussa käytännössä yhtä hyvin kuin vuonna 2012: edellisissä vaaleissa ehdokkaita oli 1 350, nyt 1 324. Alle 30-vuotiaiden ehdokkaiden määrää RKP onnistui jopa kasvattamaan, kun vuonna 2012 luku oli 164 ja nyt 195.

Ehdokasasettelussa onnistuminen heijastui myös vaalitulokseen: vuonna 2012 valituksi tuli 28 alle 30-vuotiasta ehdokasta, nyt 42. Tulosta voi pitää varsin hyvänä pienelle puolueelle, jonka kannattajakunta on perinteisesti ollut melko selkeästi rajattu.

Kristillisdemokraatit

Kristillisdemokraatit lukeutuu vihreiden ohella kuntavaalien ehdokasasettelun onnistujiin: vuonna 2012 ehdokkaita saatiin 1 870, kun nyt tuo luku ylitettiin saamalla yhteensä 1 971 ehdokasta. Alle 30-vuotiaiden ehdokkaiden määrä kuitenkin laski varsin selvästi, kun vuonna 2012 heitä oli 190 ja nyt enää 117. Valituiksi tulleiden määrään lasku ei kuitenkaan heijastunut, sillä vuonna 2012 kristillisdemokraatit saivat läpi 9 nuorta ja nyt 11.

 

Linja-raportti (3/17)
Heistä kuulemme vielä – 25 seuraavan sukupolven päättäjää