Kommentti

Kommentti: Opas kuntavaaliehdokkaan valitsemiseen


Kuntavaalien ennakkoäänestys päättyy ylihuomenna. Listasimme kuusi teesiä joiden avulla omaa äänestyspäätöstään voi pohtia pintaa syvemmältä. Kuntavaaleissa marginaalit ovat pieniä, joten äänelle voi saada paljon vaikuttavuutta, jos sen antaa harkiten.

  1. Arvot ja mielipiteet

Lienee melko itsestäänselvää, että kaikissa vaaleissa kannattaa äänestää ehdokasta, jonka kanssa jakaa samanlaiset arvot, mielipiteet ja käsityksen maailmasta. Se on hyvä pitää lähtökohtana myös kuntavaaleissa. Käsitystä ehdokkaan ajattelusta saa esimerkiksi vaalikoneista, minkä lisäksi monet ehdokkaat julkaisevat ajatuksiaan myös omilla verkkosivuillaan ja sosiaalisessa mediassa.

Kovin suurta merkitystä tuskin kannattaa antaa sille, onko ehdokas vaalikoneen mukaan esimerkiksi 80 vai 90 prosenttisesti samaa mieltä kanssasi. Kysymykset ovat monesti monitulkintaisia ja osalla niistä on hyvin vähän tekemistä sellaisten asioiden kanssa, joista kuntapolitiikassa päätetään. Fiksu ehdokas myös kykenee muuttamaan mielipiteitään vaalien jälkeen, jos olosuhteet muuttuvat. Harvalla äänestäjälläkään omat kannat ovat aidosti kiveen hakattuja.

Jos haluat saada tiedon ehdokkaan näkemyksestä johonkin sinulle erityisen tärkeään kysymykseen, kannattaa sitä kysyä rohkeasti. Moni ehdokas kampanjoi aktiivisesti kaduilla viimeiset viikot ja usein kertoo siitä myös etukäteen, joten nämä tilaisuudet ovat hyviä mahdollisuuksia vaihtaa ehdokkaan kanssa ajatuksia ja tentata häntä itsellesi tärkeistä kysymyksistä. Toinen vaihtoehto on laittaa ehdokkaalle viestiä esimerkiksi somessa tai sähköpostilla.

Hyvä kuntavaaliehdokas varmasti vastaa kysymykseesi, sillä niin tekee myös hyvä valtuutettu valtuustokautensa aikana. Älä siis arkaile vaan kysy suoraan, jos et mielestäsi saa vastausta johonkin itsellesi tärkeään kysymykseen.

  1. Ui vastavirtaan ja äänestä nuorta

Nuoret ovat selvästi aliedustettuja Suomen kunnanvaltuustoissa. Kunnanvaltuutettujen keski-ikä on 50 vuotta ja vain 5,7 prosenttia nykyisistä valtuutetuista on alle 29-vuotiaita. Se on hälyttävän vähän, sillä 18-29-vuotiaat muodostavat 18,6 prosenttia koko äänestäjäkunnasta.

Suurin syy heikkoon lukuun on se, että nuorista harvempi kuin joka kolmas äänesti viime kuntavaaleissa, kun koko väestön äänestysaktiivisuus oli 58,3 prosenttia. Myös 25–34 -vuotiaiden äänestysprosentti oli vain noin 40.

Nuorten saaminen läpi valtuustoihin olisi tärkeää, sillä valtuustoissa tehtävät päätökset ovat usein käytännönläheisiä ja valtuutetun kokemuksella omasta elinympäristöstään on päätöksissä aidosti merkitystä. Valtuustojen agendalle nousevat usein asiat, jotka ovat valtuutetuille itselleen tärkeitä, ja joihin heillä tai heidän tuttavapiirillään on jokapäiväistä kosketuspintaa. Nuoren näkökulman tuominen ei siis ole ainakaan kuntavaalien osalta pelkkää sanahelinää, vaan sille olisi aitoa tarvetta.

Jos siis haluat omalta osaltasi tasapainottaa kunnanvaltuustojen ikäjakaumaa, äänestä nuorta ehdokasta, jonka uskot kuitenkin pärjäävän valtuustotyössä ja saavan sinulle tärkeitä asioita myös läpi.

  1. Pohdi sekä puoluetta että ehdokasta

Suomalaisessa vaalijärjestelmässä annettu ääni on aina ääni sekä puolueelle että ehdokkaalle. Puolueet jakavat valtuustopaikat saamiensa äänten suhteessa ja puolueen listan sisällä järjestys määräytyy ehdokkaiden äänimäärien mukaan. Puolueessa eniten ääniä saanut ehdokas menee valtuustoon puolueensa ykkösenä ja muut ehdokkaat asetetaan puolueen sisällä järjestykseen äänimääränsä perusteella. Tuo järjestys määrää myös sen, kuka valtuustossa kustakin puolueessa istuu: jos valtuustopaikkoja on puolueella esimerkiksi 20, mahtuvat listan 20 ensimmäistä mukaan, mutta 21. jää varavaltuutetuksi.

Tämä logiikka on hyvä tiedostaa, kun omaa ehdokastaan valitsee. Jos esimerkiksi arvioit, että kanssasi samat arvot ja ajatukset jakava ehdokas on aivan kunnanvaltuustoon pääsyn kynnyksellä, voit ohjata äänesi hänelle ja siten hänen nousuaan valtuustoon. Hieman kärjistäen voi siis sanoa, että annetulla äänellä on eniten merkitystä silloin kun se annetaan ehdokkaalle, joka voi mennä läpi, mutta hyvin myös olla menemättä.

Äänestämällä nuorta mutta uskottavaa ehdokasta voit siis sekä osaltasi auttaa kunnanvaltuustojen sukupolvenvaihdoksessa että saada äänellesi maksimaalisen vaikuttavuuden. Koko Suomessa tuskin on ainuttakaan nuorta kuntavaaliehdokasta, jonka läpipääsy olisi siinä määrin varmaa, että tämä logiikka ei olisi pätevä.

Jos toisaalta haluat äänestää vain tiettyä puoluetta etkä vaikuttaa ehdokkaiden listasijoitukseen puolueen sisällä, voit äänestää esimerkiksi puolueen paikallisesti näkyvimpiä hahmoja, joiden läpimeno on käytännössä varmaa. Esimerkiksi kotikunnassaan ehdolla olevat puolueiden puheenjohtajat, kuten perussuomalaisten Timo Soini Espoossa ja kokoomuksen Petteri Orpo Turussa, ovat käytännössä varmoja läpimenijöitä ja puolueidensa ääniharavia. Äänestämällä heidän kaltaisiaan kärkinimiä lisäät tietyn puolueen äänisaalista ja valtuustopaikkoja, mutta et todellisuudessa juurikaan vaikuta siihen, kuka kyseisestä puolueesta valtuustossa lopulta istuu.

  1. Osaaminen ja kyky saada asioita aikaan

Kunnanvaltuustossa toimiminen ei ole rakettitiedettä, mutta vaatii myös osaamista ja ymmärrystä. Erityisesti suurissa kaupungeissa valtuustoissa päätetään isoista kokonaisuuksista, joiden hahmottaminen olisi valtuutetulle eduksi.

Myös nuori ehdokas voi olla osaava, eikä valtuustossa onnistumiseen välttämättä vaadita pitkää taustaa politiikasta tai aiempaa kokemusta kunnanvaltuustosta. Valtuutetun mahdollisuuksia onnistua työssään kuitenkin lisää, jos valtuusto ei ole täysin ensimmäinen tehtävä, jossa hän joutuu tekemään päätöksiä itseään ja muita koskettavista asioista. Ehdokasta valitessa voikin kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, minkälaisia aiempia luottamustehtäviä, koulutustataustaa ja työkokemusta ehdokkaalla on. Esimerkiksi nuorten kohdalla hyvät lähtökohdat valtuustotyölle antaa toiminta kunnan lautakunnissa, joissa päätetään hieman vastaavista asioista kuin valtuustoissa, sekä aktiivisuus erilaisissa järjestöissä.

  1. Mitä muut sanovat ehdokkaasta

Monet kuntavaaliehdokkaat julkaisevat sivuillaan erilaisia suosittelijoita. Näihin suosittelijoihin kannattaa kiinnittää huomiota, ja niitä voi jopa hieman vertailla. Tavallista on, että esimerkiksi  ministeri tai kansanedustaja suosittelee muutamia nuoria ehdokkaita joka vaaleissa. Jos ehdokkaalla on useita tällaisia korkean profiilin suosittelijoita, kertoo se ainakin siitä, että ehdokkaan osaaminen ja ehdokkuus otetaan näiden henkilöiden taholta vakavasti. Hieman voi myös tarkastella sitä, mitä suosittelijat ehdokkaasta sanovat: onko suositus vain yleistasoinen vai viittaako henkilö esimerkiksi ehdokkaan kanssa tekemäänsä yhteistyöhön. Jos ministeri sanoo yhteistyön ehdokkaan kanssa olleen hyvää, se todennäköisesti on sitä myös ollut.

Ehdokkaat ajattelevat ja pyytävät suosituksia hieman eri mentaliteeteilla, joten liian suurta arvoa niille ei kannata antaa. Jos päätös kuitenkin tuntuu muuten vaikealta, voi niistä hakea varmuutta omalle valinnalle.

  1. Paikalliset erityiskysymykset

Erityisesti puoluetta valitessa kannattaa katsoa myös paikallisia erityiskysymyksiä, joille voi antaa painoarvoa äänestyspäätöksessä. Esimerkiksi Helsingissä ja Tampereella kuntavaalit ovat myös pormestarivaalit, sillä valtuustoryhmät ovat sopineet, että uuden valtuuston suurimman puolueen ehdokkaasta tulee kaupungin pormestari. Äänestämällä näissä kaupungeissa tiettyä puoluetta, äänestät epäsuorasti myös puolueen pormestariehdokasta. Erityisesti Helsingissä vaikutusvaltaisesta pormestarin paikasta käydään kovaa kamppailua vihreiden Anni Sinnemäen ja kokoomuksen Jan Vapaavuoren välillä.

Vastaavankaltaisia erityiskysymyksiä on kunnissa ympäri Suomen. Ne voivat liittyä myös esimerkiksi konkreettisiin eroihin puolueiden linjoissa, jotka ratkaistaan lopulta sen mukaisesti, mitkä ovat puolueiden voimasuhteet vaalien jälkeen aloittavissa valtuustoissa.

 

NÄITÄ TEESEJÄ varten olemme keskustelleet useiden kuntavaaliehdokkaiden ja politiikan ammattilaisten kanssa. Listattujen teesien lisäksi oman äänestyspäätöksensä voi kuitenkin perustaa lukemattomiin eri perusteisiin, eikä oikeita tai vääriä vastauksia ole.

Kuntavaalit järjestetään 9.4.2017 ja ennakkoon voi äänestää 4.4. asti. Käytä siis ääntäsi, sillä kuntavaaleissa sen merkitys on poikkeuksellisen suuri ja konkreettinen.

JuhoML_uusi_neliö
Juho Mäki-Lohiluoma – @JuhoML

Kirjoittaja on Ajatuspaja Linjan toiminnanjohtaja ja vastaava päätoimittaja.

Kuva: Laura Kotila /  Valtioneuvoston kanslia

Pääministeri Juha Sipilä äänesti kuntavaalien ensimmäisenä ennakkoäänestyspäivänä Postitalossa, Helsingissä 29.3.2017.

Uutisanalyysi
Nuorisotyöttömyys kääntyi laskuun, mutta haasteita riittää edelleen
Uutisanalyysi
Sote-uudistus muuttaa opiskeluterveydenhuoltoa
Uutisanalyysi
Tienkäyttömaksuja koskevassa keskustelussa unohdetaan, että hallitus on päättänyt puolittaa liikenteen päästöt