Vieraskynä

Vieraskynä: Paikoilleen jääminen on uhka lukiokoulutukselle


Arvokkainta, mitä itse lukioaikana opin oli, että mahdollisuuksia on rajattomasti. Ylioppilaaksi valmistuttuani koin, että maailma on minulle avoin ja olen valmis ottamaan vastaan haasteen kuin haasteen. Vaikka elämä ja ura valkolakin päähän painamisen jälkeen tuntuivat Suurelta Tuntemattomalta, eivät tulevaisuuden suunnitelmien keskeneräisyys ja epätäydellisyys vaivanneet minua liikaa.

Yksi lukiokoulutuksen tärkeimmistä tehtävistä on korkeakouluun valmistamisen lisäksi ympäröivään maailmaan valmistaminen. Se tarkoittaa sitä, että lukiossa opitaan tietoja ja taitoja, joita jokainen tarvitsee nyt ja tulevaisuudessa. Niitä ovat muun muassa vuorovaikutustaidot, digitaaliset valmiudet ja tiedonlukutaito. Nämä ovat asioita, joiden täytyy olla mukana kaikessa lukio-opetuksessa, ei muusta opetuksesta erillisinä. Tehtävä ei ole helppo, mutta välttämätön toteuttaa, jotta ylioppilaamme ovat aidosti valmiita kohtaamaan haasteita opiskelun ja työelämän saralla niin meillä Suomessa kuin ulkomaillakin.

Paikoilleen jääminen on suuri uhka lukiokoulutukselle. Maailma lukion ympärillä muuttuu koko ajan ja jos lukiota ei kyetä kehittämään ajan mukana, eivät opiskelijamme ole ainoita kärsijöitä. Ylioppilaat eivät lähde lukiosta rakentamaan tulevaisuutta vain itselleen, vaan koko yhteiskunnalle.

 

SEURASIN ilolla ja innostuneena, kun keväällä polkaistiin käyntiin lukion kehittämishanke. Lukioissa tartutaan kehittämisen paikkoihin erilaisin kokeiluin ja niistä yksi on tänä syksynä starttaava tuntijakokokeilu. Vapaampi tuntijako mahdollistaa lukiolaiselle syventymisen omiin kiinnostuksen kohteisiin nykyistä aikaisemmin, mutta ei pakota siihen. Tämä tukee lukion tehtävää suunnannäyttäjänä. Laajempi valinnaisuus ja lisääntyvät mahdollisuudet tarvitsevat rinnalleen entistä vahvempaa ohjausta ja tukea. Henkilökohtaisen opinto-ohjauksen merkitystä ei voi liikaa korostaa: se on valtavan tärkeää jokaiselle lukiolaiselle, kun etsitään suuntaa tulevaisuudelle.

Suomalainen lukiokoulutus on meille kaikille rakasta ja hyvä niin. Niinpä, kun puhutaan uudistamisesta, se herättää suuria tunteita joka suuntaan. Keskustelu on tärkeää eikä lukiota saa uudistaa hutkien. Mahdolliset sudenkuopat tulee tiedostaa ja ongelmiin tulee tarttua niiden ilmetessä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että seinät pitää maalata täyteen piruja ja pelätä pahinta. Voimme olla varmoja siitä, että kaikessa ei tulla osumaan naulan kantaan ensi yrittämällä. Pitääkin puhua jatkuvasta kehittämisestä, ei kertarysäyksellä uudistamisesta aika-ajoin.

 

LUKIOMAAILMAN keskiössä tulee olla opiskelija. Kun uudistetaan, uudistetaan lukiolaisen edun mukaisesti ja muistetaan, että myös lukiolainen itse on asiantuntija.

Lukio on paikka, jossa etsitään ja löydetään omia kiinnostuksen kohteita ja vahvuuksia sekä rakennetaan omaa polkua samalla kun opitaan uutta. Tätä varten lukiolaiselle on oltava tarjolla tarvittava määrä tukea: suuressa roolissa ovat muun muassa opinto-ohjaus ja kannustava ja turvallinen kouluyhteisö. Lukiolaisen tulisi voida luottaa tulevaisuuteen ja nähdä se valoisana, vaikka työelämä on murroksessa ja oman uran suunnittelu varsin erilaista kuin esimerkiksi vanhemmillamme lukioiässä.

Jokaista ylioppilasta tulisi odottaa avoin maailma, jossa kaikki on mahdollista.

ElliLuukkainen
Elli Luukkainen – @Ellilil

Elli Luukkainen on Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja ja eteläslaavin opiskelija Helsingin yliopistossa. (Kuva: Sonja Behm)

Lue kirjoittajan muut artikkelit täältä.

Kirjoitus on julkaistu Konsepti-lehden 1/16-numerossa.

Vieraskynä
Vieraskynä: Liittovaltio ei ole tarpeeksi monen unelma, että se voisi toteutua
Uutisanalyysi
Perinteiset asenteet näkyvät nuorten ammatinvalinnassa: Tyttöjä pidetään luovina, poikia itsevarmoina ja matemaattisina
Vieraskynä
Vieraskynä: EU:sta pitää tehdä jälleen tylsä ja vakaa – se on pienen maan etu
Kommentteja ei löytynyt.