Vieraskynä

Vieraskynä: Ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen muuttaa pysyvästi tapojamme


Yksi ihmiskunnan suurimmista tulevaisuuden kysymyksistä on ilmaston lämpenemisen hillitseminen. Kansainvälinen yhteisö on vihdoin ja viimeinen kokemassa globaalia ilmastoherätystä, mutta se ei tule hetkeäkään liian aikaisin. Trumpin valinnan myötä Yhdysvaltain hallinto todennäköisesti ottanee muutaman askeleen takapakkia, mutta suurin osa yrityksistä ja maista on kääntänyt jo ison vaihteen päästöjen vähentämiseksi. Toivoa on, mutta käynnistynyt muutos pitää saada vauhtiin.

Pariisin ilmastokokouksessa joulukuussa 2015 hyväksyttiin tähän mennessä kunniainhimoisin globaali ilmastosopimus, joka vahvistaa maailmanlaajuisia ilmastotoimia. Sopimus astui voimaan vuoden 2016 marraskuussa ja se koskee vuoden 2020 jälkeistä aikaa. Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle 2 °C:ssa suhteessa esiteolliseen aikaan. Suomi on omilla toimillaan ottamassa vahvan etunojan ja pyrkii omalta osaltaan hiilineutraalisuuteen jo vuonna 2045.

Yhteisiä päätöksiä riittää, mutta harva puhuu siitä, mitä kunnianhimoinen päästöjen vähentäminen aidosti tarkoittaa. Sen konkretisoimiseksi liikennesektori toimii varsin oivana esimerkkinä.

 

SUOMI on energia- ja ilmastostrategiassaan sitoutunut siihen, että koko liikennejärjestelmästä tehdään pitkällä aikavälillä erittäin vähäpäästöinen. Liikenteen päästöjä vähennetään vuoteen 2030 mennessä puoleen vuoden 2005 tilanteeseen verrattuna. Tämän jälkeen päästövähennykset jatkuvat skenaarion mukaan kiihtyvällä tahdilla.

Mitä tämä sitten tarkoittaa? Lyhyellä aikavälillä keskeinen osa ratkaisua ovat sähköautojen lisääminen sekä biopolttoaineiden jakeluvelvoite, jonka mukaan biopolttoaineen osuus autojen polttoaineen sekoitteesta nousee asteittain 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Pitkällä aikavälillä ainoa kestävä ratkaisu on ajattelutavan muutos liikennejärjestelmässä.

Tällä hetkellä henkilöautojen käyttöaste on keskimäärin noin 5 %. Tämä tarkoittaa sitä, että keskimäärin automme seisovat 95 % ajasta täysin käyttämättömänä. Liikennejärjestelmämme on edelleen niissä uomissa, joille se autojen yleistymisen jälkeen asettui. Teknologinen kehitys voi hyvin murtaa nykytilanteen jo lähivuosina, sillä jo tällä hetkellä sekä Suomessa että maailmalla on kehitteillä huimia liikennejärjestelmän tehokkuutta nostavia innovaatioita.

 

KUN TARKEMMIN ajattelee, on oikeastaan aika hölmöä, että ihmiset tekevät usein asunnon jälkeen toiseksi suurimman investoinnin autoonsa, jonka käytön tehokkuus on aivan minimaalisella tasolla. Vaikka investointi on toistaiseksi monille välttämätön, en pidä lainkaan mahdottomana ajatusta, että liikennepalvelut kehittyvät niin hyviksi, ettei jatkossa oman auton hankkiminen välttämättä olekaan enää houkutteleva vaihtoehto. Autojen ja kyydin jakamisen sekä robottiautojen teknologia on jo olemassa. Kohta ne ovat myös kaduillamme.

Ilmastonmuutoksen torjuminen muuttaa tapojamme ajatella ja käyttäytyä pysyvästi. Muutoksen ei kuitenkaan tarvitse olla kurjistava, vaan parhaimmillaan sidottuna teknologian kehitykseen se luo uutta työtä ja sujuvoittaa elämäämme. Meidän poliitikkojen tulee uskaltaa luoda puitteet tälle kehitykselle. Maailma muuttuu joka tapauksessa – ja menestyäkseen kannattaa olla muutoksen puolella.

kai-mykkänen-6967
Kai Mykkänen – @KaiMykkanen

Kai Mykkänen on ulkomaankauppa- ja kehitysministeri ja kokoomuksen kansanedustaja.

Lue kirjoittajan muut artikkelit täältä.

Kuva: Laura Kotila / Valtioneuvoston kanslia

Kommentti
Kommentti: Perussuomalaiset ratsasti lepakkospinnillä yli puolueelle vaikean ilmastostrategian
Vieraskynä
Vieraskynä: Työ muuttui jo – tulisiko politiikka perässä?
Vieraskynä
Vieraskynä: Standaareja ja startup-henkeä – eli miten kansalaisjärjestöt pelastetaan