Uutisanalyysi

Kiljusen eläkealoitteelle täystyrmäys eduskunnan lähetekeskustelussa


Myös nykymallissa nuoret ja työssäkäyvät maksavat eläkejärjestelmään suhteessa enemmän kuin tämänhetkiset eläkeläiset.

Entisen kansanedustajan Kimmo Kiljusen (sd) ja Suomen Senioriliikkeen kansalaisaloitteessa vaaditaan työeläkeindeksin muuttamista. Aloitteen laatijat haluaisivat sitoa eläkkeiden nousun palkkatason nousuun. Tällä hetkellä eläkkeet kasvavat niin sanotun taitetun indeksin tahdissa, jossa yleisen hintatason muutoksen osuus on 80 prosenttia ja palkkojen muutoksen osuus 20 prosenttia. Näin eläkkeet kasvavat nopeammin kuin yleinen hintataso, mutta hitaammin kuin palkat.

Torstaina eduskunnan lähetekeskusteluun tullut aloite sai kansanedustajilta täystyrmäyksen. Sen puolustajaksi tunnustautui vain Jukka Gustafsson (sd), joka kertoi allekirjoittaneensa aloitteen.

“Olen kirjoittanut, puhunut ja toiminut sen puolesta, että asteittain siirrytään kohti puoliväli-indeksiä, pidemmällä aikavälillä kohden palkkaindeksiä. Pienten työeläkkeitten korotus on ensimmäinen askel, ja tästä tulee sitten jatkaa”, Gustafsson sanoi Demokraatin mukaan.

Suurista puolueista aloite on herättänyt eniten keskustelua juuri SDP:ssä, jonka entisistä vaikuttajista iso osa oli mukana kansalaisaloitekampanjassa. Puoluekokouksessa demarit sorvasivat aiheesta lopulta kompromissin, joka tulkittiin laajasti kansalaisaloitetta vastustavaksi. Demokraatin mukaan Kiljunen kuitenkin katsoo puolueen hyväksyneen tavoitteita, joita ei voida saavuttaa ilman taitettuun indeksiin koskemista.

 

LÄHETEKESKUSTELUSTA kansalaisaloite jatkaa matkaansa sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, joka käsittelee aloitteen lähiaikoina. Tukea taitetusta indeksistä luopumiselle on tuskin luvassa sielläkään, sillä kaikki eduskuntapuolueet vastustavat aloitetta.

Aloitteen kaataminen on kuitenkin vaatinut nuoriso- ja opiskelijajärjestöiltä poikkeuksellisen paljon työtä, vaikka indeksistä luopuminen on todettu järjestelmän kestävyyden kannalta mahdottomaksi ja aloitteen tavoittet ristiriitaisiksi sen vaikutusten kanssa. Julkinen keskustelu taitetun indeksin ympärillä on jatkunut pitkään, eikä loppua vielä näy.

Osaltaan aloitteen saama huomio kertoo eläkeläisten kasvaneesta vaikutusvallasta. Iso osa siitä syntyy eläkkeensaajien määrän kasvusta.

Eläkeläisten määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa jopa 180 000:lla ja vuonna 2015 heitä oli 25 prosenttia koko väestöstä.  Eläkeläisjärjestöjen yhteenlaskettu jäsenmäärä on pitkälti yli 300 000 ja monella työuransa yhteiskunnallisen vaikuttamisen parissa tehneellä näyttää olevan intoa jatkaa aiheen parissa myös eläkkeellä. Se asettaa nuorisojärjestöille uudenlaisen haasteen, joka edellyttää yhä vahvempaa aktivoitumista sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta koskevissa kysymyksissä. Eläkekeskustelussa omia avauksia ei nuoriso- ja opiskelijajärjestöiltä ole juuri nähty, vaan järjestöt ovat tyytyneet puolustamaan nykyjärjestelmää ja vastustamaan Kiljusen aloitetta. Kovin rohkeana järjestöjen kantaa ei voi pitää, sillä lähes samoilla linjoilla on myös eläkeläisten etuja valvova Eläkkeensaajien Keskusliitto.

Yksittäinen poikkeus keskustelussa on ollut Kokoomusnuorten puheenjohtaja Daniel Sazonovin tekemä avaus. Sazonovin mallissa työeläkkeet nousisivat suoraan yleisen hintatason, eli kuluttajahintaindeksin, muutoksia seuraten. Malli osaltaan kaventaisi sukupolvien välistä epätasa-arvoa, eikä se vaikuttaisi kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten tuloihin. Sazonovin mukaan eläkkeet tulisi myös jäädyttää nykytasolle vuosiksi 2018-2022 ja näin syntyvä säästö tulisi ohjata täysimääräisesti työeläkemaksun laskemiseen, jolla taas olisi positiivisia työllisyysvaikutuksia. Avaus ei saanut vastakaikua muilta poliittisilta nuorisojärjestöiltä.

Kiljusen aloitetta koskevassa vaikuttamistyössä järjestöjen välinen yhteistyö on kuitenkin toiminut ja aloitteen eläkepopulismia on saatu kitkettyä kiitettävästi – ainakin torstain lähetekeskustelun perusteella.

Samaan aikaan keskustelua on kuitenkin käyty vain nykyjärjestelmän ja Kiljusen aloitteen välillä. Nykyisessä eläkejärjestelmässä nuoret maksavat korkeampia eläkemaksuja kuin aiemmat sukupolvet, jäävät myöhemmin eläkkeelle ja saavat aikanaan pienemmän osuuden palkastaan eläkettä.

FAKTALAATIKKO ELÄKEKESKUSTELUUN

* Peruskysymys eläkekeskustelussa on se, minkä indeksin mukaan eläkkeiden pitäisi nousta. Pitäisikö eläkkeiden seurata palkkakehitystä vai kuluttajahintoja, eli yleisen hintatason nousua? Vai pitäisikö pysyä nykyisessä järjestelmässä, jossa on päädytty edellä mainittujen välimuotoon?

Kiljusen kansalaisaloite

* Aloitteessa vaaditaan, että työeläke sidottaisiin palk­kojen kehitykseen nykyisen taitetun indeksin sijaan. Sen on allekirjoittanut lähes 85 000 suomalaista.

* Suurimpia hyötyjiä indeksimuutoksesta olisivat juuri eläkkeelle siirtymässä olevat ikäluokat. He ehtisivät saada korkeampia indeksikorotuksia kaikkina eläkevuosinaan, mutta eivät joutuisi maksamaan korkeampia eläkemaksuja. Hyöty pienenee, kun siirrytään nuorempiin ikäluokkiin. Kaikki tulevat sukupolvet häviäisivät muutoksessa.

* Kansalaisaloite tekisi jo nyt sukupolvien välillä epätasa-arvoisesta eläkejärjestelmästä vieläkin epätasa-arvoisemman. Pääosa nykyisistä eläkevaroista on syntynyt vasta 1990-luvun puolenvälin jälkeen, eli varat ovat nykyisin työssä olevien sukupolvien maksamia. Nuoret maksavat korkeampia eläkemaksuja, jäävät myöhemmin eläkkeelle ja saavat aikanaan pienemmän osuuden palkastaan eläkettä.

* Muutos ei parantaisi pienituloisimpien eläkeläisten asemaa. Pienituloiset saavat eläkkeensä pääosin kansaneläkkeinä tai takuueläkkeinä, jotka eivät seuraa työeläkeindeksiä. Jos aloitteen kannattajat ovat aidosti huolestuneita köyhyydestä, tulisi heidän ajaa takuueläkkeen ja kansaneläkkeiden korottamista sekä eläk­keen­saa­jien verotuksen muuttamista ja asumistuen parantamista.

Taitettu indeksi

* Nykyisin eläkkeet nousevat niin sanotun taitetun indeksin mukaista tahtia, jossa palkkatason muutoksen osuus on 20 prosenttia ja hintatason muutoksen osuus 80 prosenttia.

* Eläkejärjestelmää tutkivien asiantuntijoiden mukaan eläkkeiden nouseminen enintään nykyisen taitetun indeksin tahdissa on ensiarvoisen tärkeää. Muussa tapauksessa eläkevaroja ei riitä tuleville sukupolville.

* Jo tähän mennessä karttuneiden työeläkkeiden rahoittamiseen tarvittaisiin 600 miljardin eläkevarat. Nyt kertynyt eläkerahasto kattaa näistä vain 30 prosenttia. Loput on katettava nyt ja tulevaisuudessa työelämässä olevien työntekijöiden palkastaan maksamilla eläkemaksuilla.

* Myös taitetun indeksin mukaisessa vaihtoehdossa nuoret ja työssäkäyvät maksavat eläkejärjestelmään suhteessa enemmän kuin tämänhetkiset eläkeläiset. Nyt työssäkäyvien maksamat eläkemaksut ovat 24 prosenttia palkasta, kun nykyiset eläkeläiset ovat töissä ollessaan maksaneet eläkemaksuja keskimäärin 10-15 prosenttia palkastaan.

Eläke kuluttajahintojen mukaan ja viiden vuoden indeksijäädytys

* Mallissa eläkkeiden kehitys sidottaisiin suoraan kuluttajahintaindeksiin. Tällöin eläkeläisten tulotaso nousisi kulujen mukana, mutta hitaammin kuin työssäkäyvien palkat. Kokoomusnuorten julkisuuteen nostamassa esityksessä eläkkeet lisäksi jäädytettäsiin viideksi vuodeksi, eli niihin ei tehtäisi lainkaan indeksikorotuksia.

* Eläkkeiden sitominen kuluttajahintaindeksiin mahdollistaa pitkällä aikavälillä työeläkemaksun alentamisen reilulla prosenttiyksiköllä. Jos tämä tehtäisiin, laskisivat työllistämisen kustannukset, jolla voidaan arvioida olevan positiivisia työllisyysvaikutuksia. Työllisyysvaikutusten tarkkaa suuruusluokkaa on vaikea arvioida.

* Jos kuluttajahintaindeksiin sitomisen lisäksi eläkkeiden korotukset jäädytettäsiin viideksi vuodeksi, voitaisiin työeläkemaksua alentaa jopa kahdella prosenttiyksiköllä. Tämän päätöksen työllisyysvaikutukset voisivat jo olla huomattavia.

* Indeksijäädytys laskisi eläkeläisten ostovoimaa, jolla voi olla laajempia vaikutuksia talouteen. Jäädytyksen vaikutus työeläkemenoihin taas olisi välitön.

Lähteet: Allianssi, Etla, ETK

Kuva: Hanne Salonen / Eduskunta

Uutisanalyysi
Nuorisotyöttömyys kääntyi laskuun, mutta haasteita riittää edelleen
Reportaasi
Emmanuel Macron on villi kortti, joka voi kivuta Ranskan presidentiksi tai nostaa äärioikeiston valtaan
Kommentti
Kommentti: Perussuomalaiset ratsasti lepakkospinnillä yli puolueelle vaikean ilmastostrategian