Reportaasi

Kiinan uudella viisivuotissuunnitelmalla lujitetaan kommunistipuolueen asemaa


Kiinan uusi viisivuotissuunnitelma lupailee ankeita aikoja liberaaleja uudistuksia toivoville kiinalaisille. Suunnitelmassa talouden vuosittaiseksi kasvutavoitteeksi on asetettu 6,5 prosenttia. Vanhempi tutkija Jyrki Kallio Ulkopoliittisesta instituutista arvioi, että päätöksellä ei ole juuri mitään tekemistä tosiasioiden kanssa. Silti siitä ei hänen mukaansa tulla jäämään.

Viisivuotissuunnitelman merkitys on Kiinassa edelleen tärkeä, vaikka maa toimiikin monessa suhteessa markkinatalouden ehdoilla.

“Viisivuotissuunnitelma asettaa edelleen yleiset politiikan suuntaviivat. Niillä on merkitystä talouteen, sosiaaliturvaan ja ihmisten erilaisiin oikeuksiin – puhutaan sitten perhesuunnittelusta tai siitä, missä saa asua. Kaikille näille asioille viisivuotissuunnitelma asettaa raamit. Sen merkitys on edelleenkin hyvin suuri”, Kallio sanoo.

Uusi viisivuotissuunnitelma uhraa hänen mukaansa talouden politiikalle. Taustalla on Kiinan kommunistisen puolueen satavuotisjuhla vuonna 2021, johon mennessä puolue on luvannut tekevänsä Kiinasta “kohtalaisen hyvinvoivan yhteiskunnan”. Tavoitteen konkreettiseksi sisällöksi on muotoutunut bruttokansantuotteen kaksinkertaistaminen vuoden 2010 tasosta. Tulevalla viisivuotiskaudella se tarkoittaisi yli 6,5 prosentin kasvulukuja, joita Kallio pitää epärealistisina.

“Talouskasvu on edelleenkin puolueen legitimiteetin kannalta kaikkein tärkeintä ja tällä viisivuotissuunnitelmalla pyritään siihen, että se kasvu säilyy mahdollisimman korkeana”, hän arvioi.

 

KALLION MUKAAN uudessa viisivuotissuunnitelmassa on paljon osia, jotka perustuvat aitoon haluun kehittää yhteiskuntaa. Osa toimista on pitkälle mietittyjä, tarpeellisia ja toimivia, mutta Kallio pelkää niiden jäävän kasvutavoitteen jalkoihin.

“Se ikään kuin tavoitteena syö sen hyödyn, mitä nämä muut realistisemmat toimeenpiteet ehkä sitten voisivat tuoda mukanaan.”

Kallio arvioi BKT:n kaksinkertaistamisen olevan kommunistipuolueen aseman kannalta niin tärkeää, että muut tavoitteet tullaan uhraamaan sen edessä. Presidentti Xi Jinpingin vuonna 2013 alkaneella valtakaudella kansalaisyhteiskunta on jo valmiiksi ajettu entistä ahtaammalle. Viime aikoina tyytymättömyys on purkautunut muun muassa työtaisteluina, joiden määrä on lisääntynyt huomattavasti. Kallion mukaan vaarana on, että valtaapitävien tiukka linja johtaa laajempiin levottomuuksiin.

“Kommunistinen puolue tietää itsekin, että se riski on olemassa, ja sen takia sisäisen turvallisuuden parantamiseen satsataan koko ajan enemmän. Valitettavasti ne toimenpiteet eivät ole niinkään ennaltaehkäiseviä vaan keskittyvät siihen, että mitä sitten tehdään, jos syntyy epävakautta. Eli kehitetään mellakantorjuntakeinoja ja lisätään poliisin ja aseellisen poliisin resursseja.”

 

KIINAA SEURAAVAT ekonomistit pitävät 6,5 prosentin kasvutavoitetta kovana. Osa pelkää sen johtavan väärään talous- ja rahapolitiikkaan ja osa uskoo tavoitteen vaipuvan lopulta unholaa.

Vaihtoehtoa, jossa tavoitteesta jäätäisiin, ei Kallion mukaan kuitenkaan ole. Vuonna 2020 tilastot osoittavat BKT:n kaksinkertaistuneen asetetun tavoitteen mukaisesti, oli todellinen kasvuvauhti mikä tahansa.

“Kun puolue on päättänyt asettaa kasvutavoitteeksi 6,5 prosenttia, voidaan olettaa, että maakuntien hallintoviranomaiset myös raportoivat tällaisia lukuja.”

Kallion mukaan tilanne on valitettava, sillä talouden yskähtelyt Kiinassa hidastavat talouskasvua maailmanlaajuisesti, eikä luotettavaa tietoa talouspolitiikan korjausliikkeitä varten enää välttämättä ole tarjolla.

“Ne, jotka ovat Kiinan taloutta seuranneet, ovat aina tienneet, että Kiinan tilastointiin täytyy suhtautua tietyllä varaukselle. Se ei koskaan ole ollut täysin luotettavaa, mikä on ollut ihan yleisessä tiedossa koko ajan. Nyt on kuitenkin sellainen pelko olemassa, että tässä lähivuosina varsinkin sen tilastoinnin luotettavuus, joka liittyy talouden kasvulukuihin, tulee entisestään laskemaan.”

Reportaasi
Ammattiliitot haluavat pakolliset soveltuvuuskokeet osalle ammattikoulujen aloista – kokeista luovuttu viime vuosina
Reportaasi
Eläkejärjestelmän kolme suuntaa: Kiljusen aloite, taitettu indeksi vai eläke elinkustannusten mukaan?
Reportaasi
Nuoret aliedustettuina parlamenteissa ‒ Ruotsissa nähtiin viime kuntavaaleissa nuorten läpimurto