Reportaasi

Nuorten yrittäjähenkisyys kasvaa nopeasti. Pelastaako se Suomen?


Suomalaiset nuoret haluavat yrittäjiksi enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Pelkkä yrittäjähenkisyys ei kuitenkaan luo työpaikkoja ja hyvinvointia.

On arki-iltapäivä ja kauppakeskus Kampissa vilisee työmatkalaisia. Toinen toistaan näyttävämmät myyntiständit ja roll-upit houkuttelevat ohikulkijoita myöhästymään bussistaan. Meneillään on Vuosi yrittäjänä -ohjelman naali.

Tuotteitaan esittelevät toisen asteen opiskelijat ovat pyörittäneet harjoitusyritystään nyt vuoden. Monella on päällään puku tai rento, logolla varustettu huppari. Taskut pullistelevat käyntikortteja. Joku kampanjoi tasapainoskootterilla, toinen taas houkuttelee arvonnoilla.

Jännittävin hetki kohdistuu pitchaus-kilpailuun, jossa jokaisella yrityksellä on 30 sekuntia aikaa markkinoida itseään. Ääni kantautuu kaiuttimien myötä kauppakeskuksen pohjalta yläkerroksiin saakka. Ihmispaljous velloo ympärillä, mediaa on paikalla ja kaverit kuvaavat videota Snapchattiin. Tuomaristossa istuvan Juhana Helmenkalastajan terävät viikset tuntuvat lävistävän kaiken. Yrittäjät eivät kuitenkaan sula paineen alla. Myyntityötä on selkeästi harjoiteltu.

 

SUOMESSA ELETÄÄN nyt nuorten yrittäjyysbuumia, ja Nuori Yrittäjyys ry:n pyörittämä Vuosi yrittäjänä -ohjelma on yksi buumin näkyvimmistä tuotoksista. Ohjelman kautta yrittäjyyttä pääsee kokeilemaan osana opintoja peruskoulussa, lukiossa ja ammattikoulussa. Yhteensä ohjelmassa on vuosittain mukana jopa 4 400 nuorta.

“Asenne yrittäjyyteen on muuttunut. Ja oikeastaan yrittäjyydestä on tullu asenne nuorten keskuudessa”, sanoo Nuori Yrittäjyys ry:n toiminnanjohtaja Virpi Utriainen.

“Erilaiset tapahtumat boostaavat nyt paljon yrittäjyyttä ja Suomeen on tullu myös nuoria yrittäjäesikuvia.”

Utriainen on oikeassa. Yrittäjyyteen liittyviä arvoja ja asenteita mittaavan Global Entrepreneurship Monitorin mukaan 16–24-vuotiaista nuorista joka viides suunnittelee perustavansa yrityksen seuraavan kolmen vuoden aikana. Lukemat ovat kovia ja muutos asenteissa on tapahtunut nopeasti. Vielä kymmenen vuotta sitten myöntävästi samaan kysymykseen vastasi vain 7 prosenttia nuorista. Vuonna 2003 luku oli vielä heikompi, vain 1,4 prosenttia.

Virpi Utriainen arvioi yrittäjyyskasvatuksen vaikuttaneen asenteisiin. Nuori Yrittäjyys ry:n tekemien selvitysten mukaan joka kymmenes ohjelmaan osallistunut toteaa, ettei yrittäjyys ole häntä varten. Suunnilleen yhtä moni perustaa yrityksen välittömästi ohjelman päättymisen jälkeen ja yhdeksän kymmenestä pitää ohjelmaa parhaana työelämäkokemuksenaan.

Virpi Utriaisen mukaan ohjelman myötä nuorten kynnys yrittäjyyteen madaltuu ja yritysten rooli yhteiskunnassa kirkastuu.

Tälläkö Suomi käännetään kasvu-uralle?

EI AINAKAAN yksin, vastaa Nordean ekonomisti Aki Kangasharju. Kangasharjun mukaan yrittäjyys itsessään ei ratkaise kovin paljoa, vaikka yrittelijään asenteen lisääntymistä hän pitää positiivisena. Suurin este yrityksen perustamiselle on kysynnän puute. Yritysten määrän sijaan Kangasharju kääntäisi katseensa kohti niiden kasvuedellytyksiä.

“GEM-vertailun tulokset ovat kuitenkin ennen kaikkea osoitus siitä, että varsinaiseen kasvuyrittäjyyteen meillä on halua verrokkimaita vähemmän”, Kangasharju sanoo.

Kangasharjun mukaan kasvuyrittäjyyden ensimmäinen pullonkaula tulee vastaan ensimmäistä työntekijää palkattaessa. Palkkaamisen riskit ovat liian suuret.

Toinen ongelma on hänen mukaansa se, että suomalaisessa kulttuurissa on vahva pääomien keskittymisen vastainen pohjavire. Tuloerojen sijaan Kangasharju puhuu varallisuuseroista, jotka ovat Suomessa poikkeuksellisen pieniä. Taustalla on sekä historiallinen kehitys että pitkään jatkunut tuloeroja tasaava verotus.

Korkeiden varallisuuserojen maissa kasvuyritykset saavat Kangasharjun mukaan helpommin riskisijoituksia. Jos taas pääomat eivät saa keskittyä, ei kasvuyrityksille ole tarjolla riittävästi rahoitusta, eivätkä taloudelliset kannusteet yrityksen kasvattamiseen ole riittävät, hän sanoo. Pääomaköyhyys johtaa Kan- gasharjun mukaan siihen, että yrittäjähenkisyys ei konkretisoidu kasvaneena hyvinvointina ja työpaikkoina.

“Pääomalla on kotimaa, toisin kuin jotkut taloustieteilijät väittävät. Esimerkiksi osakkeisiin sijoittavat haluavat jostain syystä sijoittaa kotimaisiin osakkeisiin suhteessa enemmän kuin ulkomaisiin osakkeisiin. Kun tilanne on tämä, ja kun Suomessa on vähän pääomaa, niin täällä on myös vähän sijoittajia”, Kangasharju sanoo.

Ratkaisuksi ongelmaan hän tarjoaa yrittäjyyden taloudellisten kannusteiden parantamista verotusta keventämällä sekä työllistämisen helpottamista. Lisäksi Kangasharju panostaisi yrittäjyyskasvatukseen, jonka roolia hän pitää tärkeänä erityisesti nuorten työelämävalmiuksien näkökulmasta. Kangasharjun arvion mukaan tulevaisuudessa yhä useampi työllistää itsensä yrittäjänä.

“Suurten yritysten ja pitkien työsuhteiden aikakausi on tulossa päätökseensä, ja tilalle tulevat kaiken maailman silpputyöt ja yrittäjyyspätkät”, Kangasharju sanoo.

 

KEVÄTAURINKO HELLII kasvoja Helsingin Lapinlahdessa, kivenheiton päässä Kampista. Nuori Yrittäjyys – finaaleista on kulunut vuorokausi. Kevätidyllin keskellä rakennusmiehet junttaavat Lapinlahden vanhalle mielisairaalalle uutta ilmettä. Helsingin ehkä kauneimmalla tontilla nököttävää rakennusta remontoidaan uusiokäyttöön. Remontoituun sairaalaan tulee lähiviikkoina muuttamaan suuri joukko freelancereitä ja luovan alan yrittäjiä. Meidän asiakkaita, naurahtaa kasvuyritys Holvin markkinointijohtaja Elina Räsänen. Yritys on siirtynyt Lapinlahteen ensimmäisten joukossa.

“Meille on tärkeää olla osa tätä ekosysteemiä ja tukea muita kasvavia yrityksiä. Se on osa tätä toimintaa, että me vaikutetaan ja ollaan aktiivisesti mukana puhumassa yrittäjyyden puolesta”, Räsänen sanoo.

Vuonna 2011 perustettu Holvi Payment Services on heti perustamisestaan lähtien noteerattu yhtenä Suomen lupaavimmista kasvuyrityksistä. Yrityksen tavoitteena on tarjota pienyrittäjille kaikki taloushallinnon palvelut yhdestä osoitteesta helposti, kustannustehokkaasti ja mobiilisti. Käytännössä se tarkoittaa ainakin tilin, laskutuksen, verkkokaupan, taloushallinnon ja maksukorttien kokoamista yhteen palveluun, jonka käyttöönotto onnistuu minuuteissa. Vierailuita kivijalkapankkeihin ei tarvita, eikä Holvilla niitä ole.

Alunperin ajatus pienyrittäjiin keskittyvästä maksupalveluyrityksestä syntyi perustajien omasta tarpeesta. Todellinen lähtösysäys tapahtui kuitenkin vuonna 2009, kun Euroopan unionin maksupalveludirektiivi astui voimaan. Direktiivin myötä markkinat avautuivat ja maksupalveluita saivat pankkien lisäksi lähteä tarjoamaan myös muut toimijat. Osansa oli myös vuotta aiemmin käyttöön otetulla yhtenäisellä euromaksualueella. Muutosten myötä maksupalveluiden tarjoaminen samalla konseptilla koko Eurooppaan tuli mahdolliseksi.

“Pienyritykset ovat perinteisten pankkien mallissa vähän väliinputoajia”, sanoo Holvin perustaja Tuomas Toivonen. Toivonen, Räsänen ja lakiasiain- ja rahoitusjohtaja Luis Calleja puhuvat rauhallisesti ja asiantuntevasti. Kun Toivonen puhuu Suomea, hän myös puhuu sitä: täällä ei dreamata big, pivotoida konseptia tai höpötetä maailman muuttamisesta.

Kun Toivoselta kysyy, oliko Holvin tavoitteena heti alusta lähtien laajentua koko Eurooppaan, on vastaus perinteiseen startup-pöhinään verrattuna virkistävän asiallinen. “Se oli lähtökohta, että Euroopan laajuisesti tehdään, koska makroympäristö sääntelyn muuttumisen kautta sen mahdollisti. Se [pienyritykset] on myös kaikkein nopeimmin kasvava segmentti, kun katsotaan mihin uusia työpaikkoja luodaan. Me nähtiin, että siinä segmentissä on tilaa koko Euroopan alueella.”

Tunnelma toimistolla on silti rento. Toimistokoira Senna kiertää tökkimässä työntekijöitä rapsutuksen toivossa ja vetää lopulta ketarat ojoon kokoushuoneen nurkkaan. Elina Räsänen arvelee Sennan vielä hämmästelevän muuttoa uusiin tiloihin.

HOLVIN LIIKEIDEA on asettanut toiminnalle vaatimuksia, joita valtaosa kasvuyrityksistä ei joudu kohtaamaan. Maksupalveluita ei voi myydä aivan samalla tavalla kuin mobiilipelejä, vaan luotettavuus- ja tietoturvavaatimukset ovat kovia. Kun toimitaan säännellyllä alalla, myös riittävän rahoituksen saaminen oli Toivosen mukaan alusta asti tärkeää.

Ekonomisti Aki Kangasharjun mielestä Suomessa ei ole tarjolla riittävästi pääomia, joilla Holvin kaltaiset lupaavat kasvuyritykset voisivat kasvaa. Onko todella näin? Holvin rahoituskuvioista vastaava Luis Calleja näyttää ensin yllättyneeltä ja hymähtää sen jälkeen hieman. Callejan ja Tuomas Toivosen mukaan Holvi on ollut heti alusta asti onnekas. Jo vuonna 2011 mukaan lähti monipuolinen joukko pääosin suomalaisia enkelisijoittajia, joilla oli kokemusta sekä finanssisektorilta että teknologiayrityksistä. Siis lähes täydellinen kombo Holvin kaltaiselle yritykselle. Oma tärkeä roolinsa on ollut myös Tekesillä, Toivonen huomauttaa.

Vain muutama kuukausi sitten Holvi myytiin kansainväliselle nanssijätti BBVA:lle. Kaupan jälkeen yritys jatkaa itsenäisenä osana konsernia käytössään kaikki ne resurssit, joita se kasvuunsa tarvitsee. Callejan mukaan rahan määrä ei kuitenkaan ole olennaista: paljon tärkeämpää on laatu.

“Jonkun sellaisen löytäminen, jolla on ymmärrys tilanteestasi, on paljon tärkeämpää kuin raha”, Calleja sanoo.

“Tietämättömät sijoittajat ovat todella vaarallisia. He laittavat yritykseen rahaa ja heillä on väärät odotukset siitä, miten ja millä aikataululla sijoitukselle voi tulla tuottoa.”

Holvin esimerkki on poikkeuksellinen. Yritys oli ensin kiinnostava, sitten lupaava ja nyt ehkä menestystarinansa alussa. Sellaisessa projektissa sijoittajia pääsee valitsemaan. Luis Calleja puhuu sadasta tytöstä, joista vain yhden kanssa mennään naimisiin. Monella yrityksellä yksikin sijoittaja tekisi ihmeitä.

YRITTÄJÄHENKISYYDEN KASVU, Supercellin ja Rovion kaltaiset menestystarinat ja Suomen kansainvälistyminen satavat kaikki kasvuyritysten laariin. Kyse on brändeistä ja Suomen kiinnostavuudesta, sanoo Elina Räsänen. Pääoman sijaan Calleja, Räsänen ja Toivonen puhuvatkin inhimillisestä pääomasta: osaavista sijoittajista ja työntekijöistä.

“Slush on saanut aikaan sen, että kaikki kansainväliset enkelisijoittajat ovat Suomessa ainakin kerran vuodessa”, Räsänen sanoo.

Toivosen ja Räsäsen mukaan suuri osa suomalaisten kasvuyritysten saamista sijoituksista voisi ilman Slushia valua muualle.

Paksujen lompakoiden lisäksi Suomeen lentävät kerran vuodessa myös maailman parhaimmat startup-aivot. Suomalaiset yritykset saavat tilaisuuden myydä ideansa heille, joiden avulla maailma on ennenkin valloitettu. Kansainväliset enkelisijoitukset eivät siirry New Yorkin pörssissä, eivätkä niitä tee automatisoidut algoritmit. Kyse on ihmiskohtaamisista ja kontakteista: uskosta kasvuyrityksen tiimiin ja kykyyn toteuttaa visionsa.

“Startup- ja sijoittajapiirit ovat aika tiiviit ja viestit kulkevat nopeasti. Jos nähdään vaikkapa, että Suomessa pelialan yrityksiä menestyy, niin se vetää kaikenlaista kiinnostusta. Tulee sijoittajia tapahtumiin ja firmat saavat näkyvyyttä. Se auttaa myös meitä rekrytoinnissa ja uusien yritysten on helpompi saada rahoitusta kun on osoittaa, että täällä on tehty kiinnostavia juttuja aikaisemminkin”, Räsänen sanoo.

Räsäsen ja Toivosen puheissa kaikki suomalaiset startupit ovat tavallaan samassa veneessä. Oman yritysidean lisäksi sijoittajille ja ulkomaisille huippuosaajille pitää myydä myös Suomi ja Helsinki.

Se ei vielä ole aivan helppoa. Räsäsen mukaan jokaisen menestyvän yrityksen pitää siksi osallistua “ekosysteemin kehittämiseen”. Tällä hän tarkoittaa tapahtumia, aktiivisuutta ja brändityötä. Siksi Holvikin haluaa olla mukana puhumassa yrittäjyyden puolesta ja järjestää pienyrittäjille asiakasiltamia, kunhan Lapinlahden uudet edustustilat valmistuvat.

Julkisella vallalla ei Räsäsen ja Toivosen puheissa juuri ole roolia. Sitä saa erikseen kysyä.

 

KAMPIN NY-FINAALEISSA voittajaksi selviytyy lopulta espoolainen I’m Blue. Yritys myy mustikkalimonadia, joka maistuu aidosti hyvältä.

Julkisen vallan rooli yrittäjyysinnostuksessa on pieni. NY-ohjelman rahoituskin tulee valtaosin yksityisiltä yhteistyökumppaneilta.

Miten innostus saataisiin käännettyä uusiksi työpaikoiksi ja hyvinvoinniksi?

“Nämä nuoret on niitä, jotka rakentaa seuraavat 50 vuotta Suomea. He ovat vielä 2050- ja 2060-luvulla työelämässä. Kannustaisin kyllä tässä maassa vähän enemmän suuntaamaan katsetta nuoriin ja tukemaan olemassa olevia toimenpiteitä, joilla aidosti on vaikutusta”, sanoo Nuori Yrittäjyys ry:n toiminnanjohtaja Virpi Utriainen.

Nordean ekonomisti Aki Kangasharju antaisi varallisuuden keskittyä, palkitsisi riskinotosta ja helpottaisi työllistämistä. Suomen Yrittäjissä järjestöpäällikkönä Nuorten Yrittäjien toiminnasta vastaava Joonas Mikkilä lisää listaan vielä sääntelyn karsimisen ja paikallisen sopimisen.

“Luodaan Suomeen kasvuun kannustava yrittäjyyden ekosysteemi, jossa investoiminen ja riskin ottaminen on esimerkiksi verotuksellisesti mielekästä”, Mikkilä ehdottaa.

Holvin Tuomas Toivonen ja Elina Räsänen nostavat esiin Iso-Britannian. Maassa rakennetaan vauhdilla nanssiteknologiaklusteria, eli pankkimaailman murrokseen valmistautuvaa yritysrypästä, jonka tueksi myös julkinen valta on lähtenyt. Mukana ovat Toivosen mukaan sekä valtiovarainministeriö, ulkomaankauppavirasto että sääntelyviranomainen. Paikallinen nanssivalvonta tarjoaa startupeille niin sanotun regulatory sandboxin, jonka puitteissa sääntelyä voidaan joustavoittaa.

“Näin yritykset pystyvät tuomaan markkinoille aivan uudenlaisia palveluita todella kevyen toimilupamenettelyn kautta. Se voi olla jopa toimintaa, johon ei oikeastaan olekaan olemassa toimilupia”, Toivonen sanoo.

“Idea on tietysti, että se joku reguloitu entiteetti perustetaan Iso-Britanniaan, ja sieltä sitten otetaan muita markkinoita haltuun.”

Elina Räsänen peräänkuuluttaa eri toimijoiden yhteistyötä ja toimivan ekosysteemin luomista. Sitä, että tietoa jaetaan ja Suomesta tehdään yhdessä kiinnostava paikka asua, vierailla ja tehdä sijoituksia.

Se voisi hänen mukaansa olla pohjoisen periferian vahvuus.

Reportaasi
Somessa ihmisellä on vain yhdet kasvot
Reportaasi
Viidellä eurolla pääsee nyt Helsingistä Turkuun. Tuhoaako se maaseudun bussilinjat?
Reportaasi
Nuoret aliedustettuina parlamenteissa ‒ Ruotsissa nähtiin viime kuntavaaleissa nuorten läpimurto