Vieraskynä

Jos olisin nuori, mihin sijoittaisin juuri nyt?


Otsikon kysymykseen on mahdotonta vastata. Mitään kollektiivista oikeaa vastausta ei ole. Sijoituspäätökset ovat aina henkilökohtaisia valintoja, joiden taustalla ovat yksilölliset ajatuksemme. Siinä missä toinen hakee sijoittamisella taloudellista turvallisuutta, toisella siintää mielessä reppureissu Nepaliin. Jollekin oma asunto voi olla iso haave, mutta jollekulle toiselle se saattaa olla vapautta vähentävä kauhistus. Motiiveja sijoittaa on yhtä monta kuin nuoria sijoittajiakin.

Sijoittamisen tulisi aina lähteä unelmista. Nuorelle ihmiselle vain taivas on rajana. Jos siis haluat pohtia mihin sijoittaa juuri nyt, mieti mitä ovat ne asiat, joista haaveilet. Ovatko haaveesi sellaisia, että ne voisi muuttaa konkreettisiksi tavoitteiksi? Kuinka keskeisessä roolissa raha ylipäätään on haaveidesi toteuttamisessa?

Millenniaalit haluavat muuttaa maailmaa

Toki nuorten haaveita on tutkittu myös sukupolvinäkökulmasta. The Economist –lehden sisäinen tutkimusyksikkö (The Economist Intelligence Unit) mm. tutki pari vuotta sitten v. 1980-2000 syntyneiden ns. millenniaalien unelmia. Yhdysvalloissa millenniaaleja on lähes 100 miljoonaa ja he ovat suurin yksittäinen ikäluokka. Suomessakin millenniaaleja on noin 1,3 miljoonaa. Millenniaaleja kannattaa tutkia, sillä tämä sukupolvi on pian ottamassa vallan globaalitaloudessa.

The Economistin tutkimuksen keskeisin havainto on luettavissa tutkimusraportin otsikoinnista: ”Motivated by impact – a new generation seek to make their mark”. Millenniaalien sukupolvea siis motivoivat heidän valintojensa, työnsä ja vaikkapa sijoituspäätöstensä vaikutukset. He haluavat jättää jälkensä ympäristöönsä – tehdä vaikutuksen ja parantaa maailmaa. Raportin mukaan ympäristön millenniaalit hahmottavat globaalina. Heille ei riitä saada aikaan myönteisiä asioita lähipiirissään, paikallisesti tai kansallisesti. Kaiken täytyy olla lähtökohtaisesti isompaa ja vaikuttaa koko maapallon hyvinvointiin. Koko mindset on globaali.

Millenniaalien motivaatio sijoittajina lähtee globaaleista visioista. 93% tämän sukupolven nuorista muun muassa haluaa sijoituspäätöksillään parantaa maailmaa. Toki he ovat ikänsä puolesta vielä sen verran nuoria, ettei tämä trendi täydellä mitallaan vielä näy finanssimarkkinoilla. Nuorten suhtautumista ei kuitenkaan pidä tulkita niin, etteikö myös perinteinen tuotto olisi tärkeää. Nuoret ovat fiksuja ja tarkkoja ja haluavat molemmat. Toisaalta on olemassa tutkittua tietoa siitä, että vastuullisuuden suhteen edistykselliset yritykset pärjäävät verrokkejaan paremmin myös tuottojen osalta.     

Yrittäjyys nähdään vaikuttamisen kanavana

Myönteistä on, että yhä suurempi osa nuorista on asenteeltaan yrittäjähenkinen. Yrityksen perustamisen motiivikseen moni nuori mainitsee maailman muuttamisen. Ehkäpä maailma onkin muuttumassa suuntaan, että nuoret, jotka haluavat muuttaa maailmaa eivät enää hakeudukaan politiikkaan, vaan nimenomaan yrittäjäksi.

Erityisen vahvasti muutos asenteissa – halu vaikuttaa ympäröivään todellisuuteen – nimittäin näkyy yrittäjähenkisissä nuorissa. Nuoret yrittäjät ovat entistä enemmän kiinnostuneita omien toimiensa sosiaalisista ja ekologisista vaikutuksista. Kansainvälinen konsulttiyritys Deloitte haastatteli Millennial Survey’hinsa nuoria yrittäjiä 29 maassa. 87% vastanneista kertoi arvioivansa yrityksensä menestystä taloudellisen tuloksen lisäksi myös muilla mittareilla. Kolme neljästä vastaajasta uskoi, että yritystoiminnalla saadaan aikaan myönteisiä sosiaalisia vaikutuksia ympäröivään maailmaan. Viivan alle pitää jäädä muutakin kuin taloudellista tulosta. Nuorissa elää vahva usko tähän ns. double bottom lineen.

Samat asenteet koskevat millenniaaleja myös työelämässä. Yli puolet tämän sukupolven nuorista esim. ilmoittaa haastatteluissa, ettei koskaan voisi tehdä työtä yrityksessä, jonka arvoja he eivät koe omikseen. Työnantajan arvot – tai ehkä paremminkin kuva, jonka työnantaja arvoistaan omilla toimillaan luo – on uuden sukupolven työntekijöille merkittävin syy hakeutua ko. työpaikkaan. Ja olla hakeutumatta, jos käsitys työnantajan toimintatavoista ei vastaa omia arvoja. 

Mihin MINÄ sijoittaisin, jos olisin nuori?

Totesin alussa, että otsikon kysymykseen on mahdotonta vastata, jos puhutaan nuorista kollektiivina. Oman vastaukseni kuitenkin mielelläni jaan.

Unelmoin siitä, että saan elää mielekästä elämää ja tehdä merkityksellistä työtä mahdollisimman pitkään. Haluan vaikuttaa ennen kaikkea työni kautta, en niinkään sijoituspäätöksilläni. Unelmoin, että saan olla terve ja nähdä lasteni varttuvan. Ja että minulla on varallisuutta riittävästi, että voin tehdä elämääni sopivia valintoja ilman, että raha liiaksi rajoittaa vaihtoehtoja.

Siksi huolehtisin oman talouden hallinnasta. Pitäisin säästössä suhteellisen likvidissä muodossa aina jonkin verran varallisuutta yllättäviä tilanteita ajatellen. Ja panisin joka kuukausi aina hieman sivuun palkastani hyödyntäen finanssiammattilaisten neuvoja. Osakesijoituksissa noudattaisin sijoittajaguru Warren Buffettin oppia siitä, että sijoittaisin vain yrityksiin, joiden liikeidean ymmärrän.

Ennen kaikkea nuori minä sijoittaisi kuitenkin itseensä. Koulutukseen, kykyyn oppia uutta, uteliaisuuden ruokkimiseen. Lukisin paljon, matkustelisin ja tutustuisin muihin kulttuureihin. Pyrkisin oppimaan joka päivä jotain uutta. Seuraisin tieteellistä ja yhteiskunnallista keskustelua ja käyttäisin aikaani ajatteluun. Yrittäisin ymmärtää enemmän ihmisyydestä ja myös omista elämänvoiman lähteistäni. Mikä minua motivoi? Mitä haluan? Satsaisin terveellisiin elämäntapoihin, kuten siihen, että aikaa liikunnalle ja levolle on tarpeeksi. Vaalisin läheisiä ihmissuhteita enkä koskaan pitäisi niitä itsestäänselvyytenä.

Piia-Noora Kauppi

Piia-Noora Kauppi on entinen Kokoomuksen Nuorten liiton varapuheenjohtaja. Hän toimi Kokoomuksen meppinä vuosina 1999–2009. Tällä hetkellä Kauppi on Finanssiala ry:n toimitusjohtaja. Lisäksi hän toimii mm. UPM-Kymmene Oyj:n hallituksessa.

Vieraskynä
Vieraskynä: Liittovaltiokehitys on Suomen etu
Vieraskynä
Vieraskynä: State of Juncker – EU yhdellä nopeudella eteenpäin
Vieraskynä
Vieraskynä: Standaareja ja startup-henkeä – eli miten kansalaisjärjestöt pelastetaan