Linja-raportti

Huippulukiossa opiskelu ei takaa menestystä ylioppilaskirjoituksissa


Samat lukiot säilyvät vuodesta toiseen lukiorankingien kärkisijoilla, mutta erot lukioiden kyvyissä valmentaa opiskelijoitaan ylioppilaskirjoitustuloksiin ovat pieniä.

Tausta: Opiskelijavalintojen uudistaminen (klikkaa auki)

* Opetus- ja kulttuuriministeriö ja korkeakoulujen ovat sopineet korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisesta.

* Sopimusten myötä yliopistot ja ammattikorkeakoulut ottavat vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista.

* Korkeakoulut uudistavat lisäksi opiskelijavalintojaan vuoteen 2020 mennessä siten, että kulttuuri- ja taidealoja lukuun ottamatta nykyistä merkittävästi suurempi osa opiskelijoista valitaan todistusvalinnalla.  

* Uudistuksen myötä ylioppilastutkinnon hyväksyttyjen kokeiden uusimismahdollisuuksia lisätään. Tällä hetkellä kokeen saa uusia vain kerran.

* Ministeriön mukaan tarve osallistua valmennuskursseille poistuu uudistuksen myötä.

* Korkeakoulut päättävät itse, valitsevatko ne vuodesta 2020 alkaen todistusvalinnassa opiskelijoita ylioppilastutkintotodistuksen ja ammatillisen perustutkinnon todistuksen perusteella, vai vain ylioppilastutkinnon perusteella.

* Korkeakoulut kertovat vuonna 2020 soveltamistaan valintaperusteista viimeistään syksyllä 2018, jolloin tuleville hakijoille jää aikaa sopeutua muutokseen.

Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö

Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen (VATT) ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan niin sanotussa eliitti- tai huippulukiossa opiskelu ei paranna ylioppilaskoemenestystä. Lassi Tervosen, Mika Kortelaisen ja Ohto Kannisen tutkimuksessa vertailtiin kahta ryhmää: lukion sisäänpääsyrajan juuri ylittäneitä ja juuri rajan alle jääneitä, eli muihin lukioihin suunnanneita. Asetelma mahdollisti tutkijoiden mukaan syy-seuraussuhteiden arvioinnin, sillä rajan läheisyydessä olevat opiskelijat ovat keskimäärin samanlaisia.

“Tutkimuksessa tarkasteltiin näissä lukioissa opiskelun vaikutuksia ylioppilaskirjoitusten tuloksiin eli sitä, hyötyvätkö ne opiskelijat jotka ovat päässeet huippulukioihin ja vaikuttaako se opiskelijoiden menestykseen ylioppilaskirjoituksissa. Päätulos oli, että se ei merkittävästi vaikuta. Sillä ei siis vaikuttaisi olevan merkitystä, meneekö opiskelija näihin eliittilukioihin vai meneekö hän joihinkin muihin mahdollisiin lukioihin”, johtava tutkija Mika Kortelainen VATT:sta sanoo.

Tutkimuksessa tarkasteltiin Ressun, Helsingin normaalilyseon, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun, Mäkelänrinteen ja Etelä-Tapiolan lukioita. Viisi lukiota valikoituvat tarkasteluun siksi, että niiden sisäänpääsyrajat ovat olleet vuosina 2000–2008 pääkaupunkiseudun korkeimmat. Lukioihin haetaan peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvolla.

 

TOUKOKUUSSA julkaistu tutkimus ei ole VATT:n ensimmäinen, jossa tarkastellaan korkean sisäänpääsyrajan lukioiden vaikutusta opiskelijoidensa ylioppilaskirjoituksiin. Vuonna 2014 julkaistussa tutkimuksessa VATT arvioi, että laatuerot lukioiden välillä ovat pieniä.

Kortelainen oli mukana tekemässä myös vuoden 2014 tutkimusta. Hänen mukaansa VATT:n tällöin käyttämä tutkimusmetodi sai julkisuudessa jonkin verran kritiikkiä erityisesti korkeimpien sisäänpääsyrajojen lukioiden osalta, joten aiheeseen haluttiin palata nyt kattavammalla tarkastelulla. Uudessa tutkimuksessa tarkasteltiin niin sanotun kattovaikutuksen mahdollisuutta, eli sitä, että ylioppilaskirjoitusten arvosana-asteikko on ylhäältä rajattu. Lähes täysillä pisteillä laudaturin kirjoittaneen opiskelijan tulos näkyy vertailuissa samanarvoisena, kuin rajan vain täpärästi ylittäneen. VATT:n tutkimuksen mukaan tulos ei kuitenkaan selity kattovaikutuksella, eikä myöskään sillä, että korkeamman keskiarvon lukioissa kirjoitettaisiin useampia oppiaineita tai enemmän pitkän oppimäärän oppiaineita.

Kortelaisen mukaan tutkimuksen tulokset eivät yllättäneet häntä, vaan pikemminkin vahvistavat käsitystä, joka aiemman työn pohjalta oli syntynyt. Hän sanoo motivaation huippulukioiden tarkasteluun syntyneen oletuksesta, jonka mukaan monet opiskelijat ja vanhemmat uskovat niissä opiskelun auttavan merkittävästi ylioppilaskirjoituksissa. Siihen viittaa Kortelaisen mukaan ainakin kärkipään lukioiden kasvava suosio ja vuosi vuodelta kovemmat sisäänpääsyrajat.

“Tulokset eivät ole yllättäviä verrattuna näihin meidän aiempiin tuloksiin, mutta sinänsä ihan mielenkiintoisia kuitenkin. Jos menisi kysymään mielipiteitä, niin varmaan aika moni ajattelisi kuitenkin, että näistä eliittilukioista on jotain hyötyä. Se on tavallaan hyvin erilainen se opiskeluympäristö, minkä tämä tutkimuskin näyttää”, Kortelainen sanoo.

“Siellä on opiskelijoita, jotka ovat lähtötasoltaan todella hyviä, joiden perhetaustakin on vähän erilainen, ja siellä on keskimäärin enemmän tyttöjä. Näiden lukioiden opiskeluympäristö ja vertaisryhmä ovat hyvin erilaisia verrattuna esimerkiksi pääkaupunkiseudun lukioihin keskimäärin. Mutta niistä ei kuitenkaan vaikuttaisi olevan merkittävää hyötyä ylioppilaskirjoitusten kannalta.”

Kortelaisen mukaan tulos voi selittyä sillä, että Suomessa on erittäin hyviä opettajia, eikä opetuksen tasossa ei ole merkittäviä eroja.

“Jos katsotaan näitä kansainvälisiä tutkimuksia samasta aiheesta, niin on löydetty nimenomaan, että opettajilla saattaa ollakin se suurempi merkitys. Ulkomailla eliittikouluihin valikoituu keskimäärin parempia tai kunnianhimosempia opettajia, mikä saattaakin sitten selittää eliittikoulujen hyötyä enemmän kuin se opiskelijoista koostuva vertaisryhmä sinänsä”,  Kortelainen arvioi.

“Meillä on Suomessa tilanne, että vaikka jonkin verran voi olla valikoitumista opettajillakin eri kouluihin, niin meillä on päteviä opettajia kaikissa kouluissa. Loppujen lopuksi ne opettajien väliset erot on hyvin pieniä ja opetuksen laadussa ei käytännössä ole mitään eroja koulujen välillä. Siinäkään mielessä nämä tulokset eivät ole kovin yllättäviä.”

 

VATT:N MOTIVAATIO huippulukioiden tarkasteluun ei Kortelaisen mukaan syntynyt opiskelijavalintoja koskevasta keskustelusta, vaan työ alkoi jo pitkään ennen pääsykokeiden nousua tapetille. Se myös jatkuu pidemmän aikavälin vaikutusten tarkastelulla.

“Jatkotutkimuksissa me vielä jatketaan tätä tutkimusta niin, että tutkitaan pidemmän aikavälin vaikutuksia. Esimerkiksi sitä, onko huippulukiossa opiskelulla vaikutusta siihen, päätyykö todennäköisemmin opiskelemaan tietyillä aloilla korkeakouluissa, kuten lääketieteellisessä tai oikeustieteellisessä. Onko jopa pidemmän aikavälin vaikutuksia työmarkkinoilla menestymiseen, esimerkiksi tuloihin?” Kortelainen sanoo.

Hänen mukaansa tutkimuksen julkaisuaika ei ole vielä tiedossa, mutta se on juuri tällä hetkellä tekeillä.

Vaikka opiskelijavalintojen uudistaminen ei ollut VATT:n tutkimuksen taustalla, voi tuloksista Kortelaisen mielestä vetää johtopäätöksiä myös nyt käytävään keskusteluun. Hän pitää tuloksia rohkaisevina opiskelijavalintojen uudistamisen näkökulmasta erityisesti siksi, että eri lukioista tulevilla opiskelijoilla näyttäisi olevan pitkälti yhtäläiset mahdollisuudet menestyä ylioppilaskirjoituksissa. Se osaltaan hälventää ajoittain esitettyä huolta, jonka mukaan ylioppilastutkinnon merkityksen korostaminen opiskelijavalinnoissa asettaisi alemman keskiarvorajan lukioista tulevat hakijat huonompaan asemaan ja loisi näin eriarvoisuutta.

“Lukiovalinnalla ei olekaan niin suurta merkitystä, varsinkin kun huomioidaan, että näissä eliittilukioissa esimerkiksi opiskelee paljon perhetaustaltaan korkeakoulutettujen ja hyvätuloisten perheiden lapsia. Jos lukiovalinnalla olisi isoja vaikutuksia, niin se olisi eriarvoisuuden kannalta vähän huolestuttavaa”, Kortelainen sanoo.

“Kyse on osittain eri keskustelusta, mutta meidän tutkimusten mukaan lukioiden väliset erot eivät ole ainakaan kovin vahva argumentti vastustaa ylioppilaskokeiden roolin lisäämistä opiskelijavalinnoissa. Enemmänkin mahdollisen eriarvoisuuden taustalla on muita tekijöitä kuin lukiot, eli se syntyy todennäköisesti jo aiemmin. Esimerkiksi vanhempien tausta vaikuttaa merkittävällä tavalla.”

Lukiovertailuissa Suomen kärkeen jo useana vuonna peräjälkeen nousseen Etelä-Tapiolan lukion rehtori Harri Rinta-aho kritisoi VATT:n tutkimusta sen tutkimusasetelmasta.

“Jos nyt jotain siinä raportin lopputuloksissa näin, niin sellaista ideologisesti värittynyttä analyysia, että on huono asia kun tällaisia lukioita on olemassa”, hän sanoo.

Rinta-aho kuitenkin korostaa, että lukioiden välisten erojen pienuus on positiivinen asia, eikä sinänsä uusi tieto. Hän on nostanut teemaa esiin myös joka kevät toistuvissa haastatteluissa, joissa lukiorankingin kärkeen kivunneen koulun rehtori saa selittää, mistä menestys johtuu.

“Olen haastatteluissa sanonut, että oikeastaan kannattaisi kiinnittää huomiota siihen, että onneksi näiden lukioiden väliset erot ovat todella pieniä”, Rinta-aho sanoo.

Hän viittaa esimerkiksi STT:n lukiovertailuihin, joissa on otettu huomioon myös opiskelijoiden lähtötaso. Toisin kuin monet muut kirjoitustulosvertailuissa pärjäävät lukiot, Etelä-Tapiola on noussut kärkeen tai sen lähelle myös STT:n listoilla. Vertailussa lukioiden väliset erot ovat pieniä.

“Jotkut kuvittelevat, että pelkkä läsnäolo täällä toisi tuloksia. Kyllä se on se aivan sama työ, joka jokaisessa lukiossa täytyy tehdä. Se mikä tuo pienen eron, on tällainen koulujen toimintakulttuuri ja se, miten opiskelijat kokevat koulun tukevan ja kannustavan heitä. Että on sellainen hyvä yhdessä tekemisen meininki. Sillä on mielestäni merkitystä menestykseen”, Rinta-aho sanoo.

“Ei ainakaan Etelä-Tapiolan lukio ole koskaan pyrkinyt antamaan sellaista viestiä, että vain tänne tulemalla saa hyvät paperit.”

 

MIKA KORTELAINEN pitää ylioppilaskirjoitusarvosanojen roolin kasvattamista opiskelijavalinnoissa pääosin hyvänä tavoitteena.

“Ei se ongelmaton ole sekään järjestelmä, mutta toisaalta ei mikään järjestelmä ole täysin ongelmaton. Kyllä kansainvälisten kokemustenkin perusteella vaikuttaisi siltä, että kannattaisi luottaa enemmän sellaiseen järjestelmään, jossa on standardoidut kokeet – kuten ylioppilaskoe, joka on kuitenkin sama kaikille”, Kortelainen sanoo.

“Ja joka ei vaadi esimerkiksi vaadi samalla tavalla maksullisten kurssien käymistä kuin yliopistojen pääsykokeet”, hän lisää.

Kortelaisen mielestä korkeakoulujen valintajärjestelmää pitäisi pyrkiä muuttamaan siten, että opiskelijat saataisiin nopeammin korkeakouluihin ja työelämään.

“On vielä hieman epäselvää, miten paljon ja millä tavalla järjestelmä tulee muuttumaan. Toki jollain aloilla pääsykokeilla on ihan hyvät perusteet, että niitä pitää jollain tavalla käyttää. Sitten toisaalta on myös aina se ongelma, että jos jollain opiskelijalla on mennyt ylioppilaskirjoitukset huonosti, niin sitten pitäisi olla jonkinlainen toinen mahdollisuus”, Kortelainen pohtii.

“Vaikka tällaiset aspektit pitää ottaa huomioon, niin kyllä merkittävä osa opiskelijoista pitäisi pyrkiä valitsemaan ilman tällaisia raskaita pääsykokeita. Joko ylioppilaskirjoitusten tulosten perusteella, todistuksen perusteella tai niiden lisäksi jonkun sellaisen pääsykokeen perusteella, joka ei vaadi monien kuukausien valmistautumista.”

Samalla linjalla on myös Etelä-Tapiolan lukion Rinta-aho. Hän on jo vuosia puhunut pääsykoejärjestelmän muuttamisen puolesta. Rinta-ahon mielestä vähintään 60 prosenttia opiskelijoista tulisi valita suoraan ylioppilaskirjoitustulosten perusteella. Hän uudistaisi opiskelijavalintojen lisäksi myös ylioppilaskirjoitusten sääntöä, jonka mukaan hyväksytyn kokeen saa uusia vain kerran. Rinta-ahon mielestä oikeus uusimiseen tulisi olla nykyistä laajempi.

“Aina pitää olla se toinen vaihtoehto, eli olisi aineistopohjaiset pääsykokeet, jotka antaisi toisen mahdollisuuden”, Rinta-aho sanoo.

Artikkeli on osa opiskelijavalintoja käsittelevää Linja-raporttia. Lue raportin muut artikkelit täältä.

Kuva: U.A. Saarinen / Museoviraston kuvakokoelmat (CC)

Linja-raportti
Rehtorit tukevat opiskelijavalintojen uudistamista
Linja-raportti
Yhtä hyvät oppilaat saavat eri kouluissa erilaisia arvosanoja
Reportaasi
Professorit muuttaisivat korkeakoulujen pääsykoejärjestelmää