Linja-raportti

Erot arvostelussa ohjaavat opiskelijoita väärille aloille


Peruskoulun ja lukion arvosanoista voi löytyä syy siihen, miksi vain vähän tyttöjä hakeutuu teknillis-matemaattisille aloille, vaikka he ovat aineissa miespuolisia ikätovereitaan parempia.

Tausta: Opiskelijavalinnat toiselle asteelle (klikkaa auki)

* Lukioon pääsyn ratkaisee peruskoulun päättötodistuksen niin sanottujen lukuaineiden arvosanojen keskiarvo.

* Jos kahdella hakijalla on sama keskiarvo, sisäänpääsyn ratkaisee keskiarvo, johon lasketaan myös liikunnan, käsityön, kotitalouden, musiikin ja kuvataiteen arvosanat. Näitä arvosanoja ei muuten käytetä valinnassa.

* Joissain lukiokoulutuksissa painotetaan yhtä tai useampaa oppiainetta, jolloin näitä voidaan painottaa myös opiskelijavalinnassa.

* Jotkut lukioiden erityislinjat käyttävät myös pääsy- ja soveltuvuuskokeita. Lisäksi huomioon voidaan ottaa myös hakijan muu koulutus, harrastukset tai muita lisänäyttöjä.

* Ammatillisen koulutuksen valinnat tehdään erikseen peruskoulupohjaiseen ja lukiopohjaiseen koulutukseen.

* Suoraan peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen hakeva saa valinnassa kuusi lisäpistettä.

* Yleisestä peruskoulumenestyksestä voi saada 1–16 pistettä ja painotettavista arvosanoista lisäksi 1–8 pistettä.

* Lisäpisteitä voi saada muun muassa työkokemuksesta, pääsy- ja soveltuvuuskokeesta, aiemmista opinnoista ja harrastuksista.

* Kymppiluokan käymisestä annetaan kuusi lisäpistettä, eli saman verran kuin siitä, että hakee ammatilliseen koulutukseen suoraan peruskoulusta.

Lähde: Opetushallitus

Harvalle peruskoulun tai lukion viimeisten vuosikymmenten aikana käyneelle tulee uutisena, että osasta aineista on helpompi saada hyviä arvosanoja kuin toisista. Silti aiheesta puhutaan erittäin vähän, ihmettelee aiheeseen tutkimuksissaan syventynyt Sirkku Kupiainen.

“Siitä on puhuttu aina, että lukioiden välillä on eroja siinä, kuinka lähellä todistusarvosanat ja ylioppilastulokset ovat toisiaan. Vähemmän on puhuttu siitä, että löytyy paljon myös oppiaineiden välisiä eroja. Matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa ja B-ruotsissa, vaikkakin vähän eri syistä, on tiukempi arviointi kuin muissa aineissa”, Kupiainen sanoo.

Hän työskentelee erityisasiantuntijana Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan Koulutuksen arviointikeskuksessa ja on tutkinut arvosanojen ohjausvaikutusta, eli sitä, kuinka ne vaikuttavat opiskelijoiden käsityksiin omista vahvuuksistaan.

“Näen tämän ongelmana, koska se johtaan siihen, että tytöillä – joilla on keskimäärin kaikessa paremmat arvosanat peruskoulun päättyessä – on vähemmän halukkuutta valita pitkää matematiikkaa, kemiaa ja fysiikkaa lukiossa, koska heillä on niissä suhteellisesti heikommat arvosanat.”

Kymppirivistön vieressä arvosana kahdeksan tai yhdeksän voi vaikuttaa siltä, että matemaattis-luonnontieteelliset aineet olisivat opiskelijan heikkous. Todellisuudessa kyse on siitä, että aineista on muita vaikeampaa saada hyviä arvosanoja.

“He eivät voi tietää sitä, että esimerkiksi fysiikan kohdalla koko aineen arvosanat ovat alempia”, Kupiainen sanoo.

“Kun tytöillä muutenkin on keskimäärin hyvät arvosanat monissa aineissa, kuten äidinkielessä, uskonnossa ja terveystiedossa, niin heillä se ero näkyy paljon selvempänä kuin pojilla. Ajatus on, että kun olen noissa aineissa parempi kuin noissa, niin miksi ihmeessä valitsisin niitä, joissa olen huonompi. Vaikka oikeasti kyse ei ole siitä.”

Arvosanojen ohjausvaikutus näkyy Kupiaisen mukaan esimerkiksi siinä, että matematiikasta  arvosanan yhdeksän peruskoulun päättötodistukseensa saaneista tytöistä vain puolet lukee lukiossa aineen pitkän oppimäärän. Moni aloittaa, mutta vaihtaa lyhyeen matematiikkaan, kun ensimmäisten kurssien arvosanat ovat matalia – siis verrattuna muiden aineiden arvosanoihin. Ysin päättötodistukseensa saaneista pojista pitkän oppimäärän suorittaa puolestaan noin kaksi kolmasosaa.

Se näkyy myös työmarkkinoilla, joilla naiset ovat edelleen vähemmistönä esimerkiksi teknillisillä aloilla. Alan työntekijöitä edustavan Tekniikan akateemisten työmarkkinatutkimuksen mukaan naisten osuus alalla on noussut hiljalleen, mutta on edelleen matala, vain 24 prosenttia.

Kupiaisen mukaan on mahdollista, että peruskoulun ja lukion ensimmäisen luokan arvosanoista lähtevä ketju vaikuttaa myös naisten heikkoon hakeutumiseen teknillisille ja matemaattis-luonnontieteellisille aloille. Siksi arvosanaerot ovat hänen mielestään aihe, josta pitäisi aidosti keskustella.

 

HELSINGIN YLIOPISTON tutkijatohtorin Najat Ouakrim-Soivion mukaan samankaltaisia eroja on havaittavissa lukion lisäksi myös perusopetuksen arvosanoissa. Ouakrim-Soivon mukaan tutkimukset eivät ole vielä osoittaneet, että erot ohjaisivat opiskelijoita vääriin toisen asteen koulutuksiin. Ouakrim-Soivio kuitenkin sanoo, että hänellä on asiasta vahva epäilys, sillä arvosanojen tiedetään vaikuttavan vahvasti oppimista edistäviin ja estäviin asenteisiin.

Osaltaan asiasta voi antaa viitteitä myös toisen asteen koulutusten suhteellisen suuri keskeyttämisprosentti. Suomessa vain harva jää ilman toisen asteen opiskelupaikkaa, mutta iso joukko tippuu kyydistä kesken koulutuksen. Se tarkoittaa, että jopa 10 000 nuorta jää vuosittain ilman toisen asteen koulutusta.

Erot eri oppiaineiden arvioinnissa voivat työntää ihmisiä aloille, joilla heillä ei ole edellytyksiä menestyä.

“Jos arvosanat eivät ole realistisia, niin en yhtään ihmettele, jos hakeudutaan väärille aloille väärin odotuksin ja sitten huomataan, ettei ne omat taidot riitä”, Ouakrim-Soivio sanoo.

“Voisin kuvitella, että tämä on paljon isompi haaste niille oppilaille, joilla se osaamisen taso on heikko ja jotka on saanu upgreidattuja numeroita suhteessa oikeaan osaamisen tasoon. Ja sitten se polku tavallaan karahtaa kiville toisella asteella.”

Artikkeli on osa opiskelijavalintoja käsittelevää Linja-raporttia. Lue raportin muut artikkelit täältä.

Kuva: Berit Wallenberg / Riksantikvarieämbetet (CC)

Kommentti
Kommentti: 10 huonoa perustetta nykymuotoisille pääsykokeille
Vieraskynä
Vieraskynä: Ammatillisen koulutuksen reformi vastaamassa maailman muutokseen
Linja-raportti
Yhtä hyvät oppilaat saavat eri kouluissa erilaisia arvosanoja