Henkilö

Aura Salla ei halua katsoa hiljaa vierestä, kun Eurooppa natisee liitoksistaan


Aura Salla on EU-virkamies, joka sanoo mitä ajattelee. Kuten sen, että unioni on mennyt perse edellä puuhun.

Euroopan komission Berlaymont-rakennus on vaikuttava näky. Rakennuksen metallisävyinen ulkoverhoilu sulkee sisäänsä komission monituhatpäisen virkamiesjoukon. Kääntäjiä, asiantuntijoita ja komissaareja kaikista unionin jäsenmaista – muutamia myös niiden ulkopuolelta.

Rakennuksen ylimmät kerrokset kuuluvat komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerille, jonka alaisuudessa työskenteleminen on monen EU-intoilijan ja -virkamiehen unelma. Sitä se on ollut myös Aura Sallalle.

On lokakuun alku. Päivää aikaisemmin Salla on kivunnut Berlaymontin portaat sen ylimmälle asteelle Junckerin erityisneuvonantajatiimiin ja rakennuksen 12. kerrokseen. Uudessa työssään Salla vastaa komission strategiakeskuksen viestinnästä, johtaa omaa neuvonantajatiimiään ja istuu EU:n vallankäytön ytimessä.

“En olisi ehkä kuvitellut, että 32-vuotiaana saan oman tiimin. Johtamiskokemus tästä talosta, puheenjohtajan kabinetin kyljestä, oli sellainen asia, josta en uskaltanut vielä tässä vaiheessa unelmoida”, Salla sanoo.

Täysin puskista tarjous ei kuitenkaan tullut, sillä kaksi vuotta varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen kabinetissa työskennellyttä Sallaa kosiskeltiin myös muualle. Kun tieto siitä kulkeutui Junckerin esikuntaan, pöydälle ladottiin tarjous, josta Salla ei halunnut kieltäytyä.

“Onhan tämä tällaiselle eurofiilille huikea asia. Se on mulle elämäntehtävä saada ihmisiä näkemään niitä mahdollisuuksia, joita tällä unionilla on, ja kertoa niistä ihmisille paremmin.”

Rakennuksen henkilöstökahvilassa onnittelijoita riittää. Kaksi vuotta talossa ollut Salla tuntuu tuntevan lähes kaikki, jotka käytävillä tai kahvilla vastaan tulevat.

Euroopan komission Berlaymont-rakennus nousee korkeuksiin Brysselin EU-korttelien ytimessä.

Euroopan komission Berlaymont-rakennus nousee korkeuksiin Brysselin EU-korttelien ytimessä. Kuva: Juho Mäki-Lohiluoma

KUN KOMISSIO syyskuun alussa kertoi Sallan nimityksestä, lehdistö kiinnostui. Ennen varsinaista strategiatiimiin siirtymistä Brysseliin ehti Turun Sanomat, muutamaa päivää meitä myöhemmin vielä Helsingin Sanomat ja Ylioppilaslehti.

Euroopan yhtenäisyyden puolesta läpi elämänsä puhunut ja liittovaltioteemalla viime eurovaaleissa kampanjoinut Salla ei arkaillut, vaan käytti tilaisuuden hyväkseen, ja latasi palstoille oman manifestinsa Euroopan tulevaisuudesta.

”Unionia on lähdetty rakentamaan vähän perse edellä puuhun”, Salla sanoo.

Sallan mukaan EU:n pitäisi olla isoissa asioissa iso ja pienissä asioissa pieni.

Siinä itsessään ei ole mitään uutta. Junckerin edeltäjän José Manuel Barroson tunnetuksi tekemää fraasia on yleensä käytetty lähinnä EU-kritiikin keppihevosena. Kriitikoiden mielestä unioni on pienissä asioissa liian iso.

Aura Sallan mielestä EU on isoissa asioissa liian pieni.

”Kun rakennat tällaisen instituution ja annat sille valtaa, niin mistä on helpoin ottaa valtaa? Pienistä asioista. Sitten rakennat komissaarin pestin, joka vastaa urheilusta tai kulttuurista. Tärkeistä asioista, joista ei kuitenkaan ole kaikkein relevanteinta päättää tällä tasolla”, hän sanoo.

”Jokainen ymmärtää, että se poliitikko tai virkamies joka tehtävään lähetetään, haluaa tehdä parhaansa ja jättää oman jälkensä. Jos minä olisin urheilukomissaari, niin varmaan tekisin parhaani sillä sektorilla, mutta meidän pitää herättää se keskustelu, että onko oikeasti järkevää puuttua tällaisiin asioihin Euroopan unionin tasolla. Olen sitä mieltä että ei ole, vaan nämä pitää palauttaa kansalliselle tasolla.”

Urheilun sijaan Salla keskittyisi hyvinvoinnin peruspilareihin, kuten talouteen ja ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Hänen mielestään Suomi kuuluu Natoon, Euroopan investointipankin pitäisi rahoittaa puolustushankintoja, jäsenmaiden tiivistää ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötään ja EU-tuet laittaa leikkuriin.

“EU-rahoituksessa pitäisi pyrkiä malliin, jossa ei anneta yhtä paljon suoria tukia, vaan jaetaan riskiä.”

Se tarkoittaisi esimerkiksi täysremonttia maataloustukiin. Maataloustukien myöntäminen ei Sallan mielestä kuulu Euroopan unionille. Hän siirtäisi nyt EU:n kautta kierrätettävät maataloustuet kansallisesti maksettaviksi. Kansallisista maataloustuista sisämarkkinoille syntyvät vääristymät taas vältettäisiin säätämällä tuelle enimmäistaso.

“EU:n ei pitäisi tukea maataloutta missään nimessä. Ei ole EU:n tehtävä pitää Suomen omavaraistaloudesta huolta, mutta meillä voi ehdottomasti olla erilaisia uusien luonnonvarojen käyttöön ja kiertotalouteen liittyviä rahoitusmekanismeja.”

Niidenkin osalta Salla suosisi suoran tuen sijaan lainatakauksia ja investointiriskin jakamista. Siis sitä, että EU-rahastot tukisivat yritysten investointeja sijoituksilla ja lainoilla, jotka olisivat markkinaehtoisia joustavampia.

Muutos olisi toteutuessaan valtava. EU-budjetista lähes 40 prosenttia kuluu edelleen maatalouden tukemiseen.  

“Tiedän, että saan tästä taas kaikki maanviljelijät kimppuuni”, Salla naurahtaa.

“Olen tehnyt työharjoitteluni maatilalla vasikkaa synnyttäen, eli tiedän kyllä mitä se arki siellä on. Ja siitä olen ihan samaa mieltä, että tiettyyn pisteeseen asti pitää olla omavaraistuotantoa, mutta tässä pitää olla edes joku järki kädessä.”

aurasalla_4

Aura Salla avaa visiotaan Euroopasta komission henkilöstökahvilassa. Määrätietoisen puheen keskeyttävät vain ohikulkijat, joista moni pysähtyy välittämään onnittelunsa Sallan uudesta työstä. Kuva: Joel Kontiainen

“LAMAN LAPSI Aura Salla nousi EU:n ytimeen – nyt hän haluaa Suomen Natoon ja EU:sta liittovaltion”, otsikoi Helsingin Sanomat laajan henkilöjuttunsa. “Euroopan Aura”, totesi Ylioppilaslehti.

Molemmissa haastatteluissa Salla toisti Nato- ja liittovaltiokantansa ja tunnustautui federalistiksi. Se on rohkeaa puhetta EU-virkamieheltä. Varsinkin Sallalta, joka vastaa Juckerin strategiatiimissä juuri viestinnästä. Virkamiesten antamia haastatteluita ei ole unionissa yleensä katsottu hyvällä.

“En tätäkään haastattelua oikeastaan saisi antaa. Tein sen kuitenkin selväksi kun tähän tehtävään lähdin, että minun pitää pystyä puhumaan näistä asioista enemmän ja haluan ottaa vapautta keskustella”, Salla sanoo.

Puhuuko Salla siis poliitikkona, joka keräsi viime eurovaaleissa lähes 15 000 ääntä ja päätyy todennäköisesti ehdolle myös seuraavissa vaaleissa, vai viestintävirkamiehenä, jonka tehtävä on palauttaa kansalaisten luottamus unioniin? Kuinka paljon EU-virkamies saa sanoa?

“En voi olla poliitikko, kun minulla ei ole mitään omaa poliittista mandaattia. Yhteiskunnallinen keskustelija haluaisin olla. Eli olen virkamies, olen sidottu Junckeriin ja Junckerin kauteen, mutta yhteiskunnallisessa keskustelussa toivoisin olevani mukana. Se ei ole mahdollista, jos ei itse näy missään.”

“Täällä on 30 000 virkamiestä, jotka pystyisivät kommentoimaan järkevästi, mutta eivät muka saa sitä tehdä. Sitten täällä populistit huutaa ympäri Eurooppaa, joilla ei ole käryäkään näistä asioista. Eihän se voi olla niin. Meidän pitää pystyä puhumaan kansalaisille enemmän.”

Ajatus kytkeytyy myös Sallan nykyiseen työhön. Hän haluaisi nostaa unionin virkamiehiä, asiantuntijoita ja europarlamentaarikoita vahvemmin esille. Kasvottomasta tiedottamisesta ei pääse eroon, jos asioille ei anna kasvoja.

“EU:n iso visio on ollut koko ajan olemassa, mutta sitä ei ole osattu viestiä kansalaisille. Isoin ongelma EU-viestinnässä on se, että instituutiot perinteisesti tiedottavat, eli kertovat mitä EU tekee, kun niiden pitäisi viestiä, keskustella ja vuorovaikuttaa. Pitäisi päästä sinne kansalaisten arkeen kiinni. Tässä on meillä peiliin katsomisen paikka”, Salla sanoo.

“Voisin tässä kertoa seuraavan tunnin investointirahastosta mekanismi mekanismilta, mutta ei se veisi tätä asiaa mihinkään. Pitää pystyä sen sijaan kertomaan, mitä Euroopan unioni tarkoittaa juuri sinulle.”

Siis puhua esimerkiksi eurooppalaisesta sairaanhoitokortista, jota näyttämällä kaikki suomalaisetkin ovat EU- ja ETA-maissa oikeutettuja kiireelliseen sairaanhoitoon samalla hinnalla kuin maan omat asukkaat. Usein täysin maksutta, kun raha liikkuu suoraan valtioiden välillä. Tai Euroopan sisäisten lentojen edullisista hinnoista, jotka juontavat juurensa 90-luvulle ja EU:n aikaansaamaan kilpailun vapautumiseen.

“Tai siitä, kuinka esimerkiksi mulla ei olisi ollut varaa lähteä yliopistossa Eramus-vaihtoon, jos EU ei olisi sitä tukenut. Tai siitä, että pk-yritys voi marssia mihin tahansa OP-Pohjolan konttoriin Suomessa ja pyytää pääomittamista EU:n strategisten investointien rahastosta”, Salla luettelee.

“Ei se yrittäjä halua tietää, kuinka Katainen on sen rahaston rakentanut, tai että miten instituutioiden välillä se lainsäädäntötyö on tehty. Ei se kiinnosta ketään. Mutta se lopputulos kiinnostaa.”

aurasalla_5

Kuva: Juho Mäki-Lohiluoma

Vieraskynä
Vieraskynä: State of Juncker – EU yhdellä nopeudella eteenpäin
Henkilö
Juhana Vartiainen haluaa tehdä muutoksen – Ruotsin lääkkein
Uutisanalyysi
Italialaislehti uskoo Junckerin eroavan komission johdosta ja Kataisen nousevan tilalle − komissio kiistää eroaikeet