Reportaasi

Ammattiliitot haluavat pakolliset soveltuvuuskokeet osalle ammattikoulujen aloista – kokeista luovuttu viime vuosina


Ammattiliitot JHL, OAJ, SuPer ja Tehy vaativat, että ammatillisen koulutukseen tuodaan pakolliset soveltuvuuskokeet aloille, joilla työntekijät ovat vastuussa toisten ihmisten terveydestä ja turvallisuudesta. Liittojen mukaan oppilaitoksilla pitäisi myös olla käytössään enemmän välineitä puuttua opiskelijan soveltumattomuuteen koulutuksen aikana.

JHL, OAJ, SuPer ja Tehy ovat sote- ja koulutusalojen työntekijöitä edustavia ammattiliittoja. Ne jättivät esityksensä soveltuvuuskokeista opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle (kok) torstaina.

Liittojen mielestä opiskelijan soveltuvuus alalle pitää arvioida jo ennen opintojen aloittamista. Esitys liittyy ammatillisen koulutuksen reformiin ja sote-uudistukseen, joiden yhteydessä ammattiliitot haluaisivat säädettävän myös pakollisista soveltuvuuskokeista.

“Aloille, joissa ollaan vastuussa toisten ihmisten terveydestä ja turvallisuudesta, ei pidä valita opiskelijoita ilman soveltuvuuden testausta”, JHL, OAJ, Super ja Tehy vaativat.

Superin mukaan liittojen yhteinen vaatimus tehtiin sen aloitteesta. Super on toisen asteen tutkinnon sosiaali-, terveys- ja kasvatusalalla suorittaneiden ammattiliitto, joka on erikoistunut erityisesti lähihoitajien edunvalvontaan. Ylen haastatteleman liiton puheenjohtajan Silja Paavolan mukaan soveltuvuuskokeilla voitaisiin myös laskea koulutuksen keskeyttäneiden määriä.

Aivan yksiselitteisiä soveltuvuuskokeiden hyödyt eivät kuitenkaan ole. Esimerkiksi asiaa Savon Sanomille kesällä kommentoinut opetusneuvos Anne Mårtensson opetus- ja kulttuuriministeriöstä sanoo, että opiskelijoita karsivia pääsykokeita ei tarvita, vaan kokeiden etu on se, että huonomman keskiarvon opiskelijat voivat kokeiden lisäpisteillä saada opiskelupaikan.

Kokeiden vaatimat taloudelliset panokset ovat huomattavia, joten sitä täytyisi olla myös niistä saatavien hyötyjen. 

“Pitää muistaa, että oppilaitoksilla on sora-lainsäädännön kautta keinoja puuttua alalle soveltumattomien opiskelijoiden opiskeluun ja peruuttaa opinto-oikeus, jos tähän ilmenee aihetta opiskelujen aikana”, Mårtensson sanoi lehdelle.

Esimerkiksi Suomen isoimpiin ammatillisen koulutuksen järjestäjiin kuuluvassa espoolaisessa Omniassa soveltuvuuskokeita ei käytetä lainkaan, sillä niiden antamia tuloksia ei pidetä luotettavina.

OSIN KESKUSTELUSSA on kyse myös siitä, millä tasolla soveltuvuuskokeista ja niiden sisällöistä päätetään. Jätetäänkö soveltuvuuskokeen tarpeellisuuden arviointi ammatillisen koulutuksen järjestäjien harteille, vai säädetäänkö ne pakolliseksi lailla tai asetuksella?

Useat ammatillisen koulutuksen järjestäjät pitävät edelleen omia soveltuvuuskokeitaan, joilla he seulovat opiskelijoita koulutuksiin. Toisaalta soveltuvuuskokeiden määrä on viime vuosina laskenut. Oppilaitosten intoa kokeiden järjestämiseen hillitsee erityisesti vuosi sitten voimaan tullut asetusmuutos, jonka mukaan kokeista annetaan nyt vain lisäpisteitä, eivätkä ne saa karsia hakijoita.

“Voit saada 0-10 pistettä pääsy- ja soveltuvuuskokeista. Kokeista saadut pisteet ovat lisäpisteitä valinnassa, joten vaikka saat 0 pistettä kokeesta, voit silti tulla valituksi koulutukseen, jos valintapisteesi muuten riittävät valintaan”, Opetushallitus neuvoo hakijoita sivuillaan.

Ammattiin opiskelevien edunvalvontajärjestöistä Sakki tukee ammattiliittojen aloitetta.

“Soveltuvuuskokeilla saataisiin koulutukseen ja sitä vastaavalle alalle varmuudella ihmisiä, joilla on kaikki edellytykset suoriutua opinnoissa ja työelämässä vaativilla aloilla”, sanoo puheenjohtaja Jasmina Khabbal.

Myös toisen edunvalvontajärjestön Oskun mukaan olisi inhimillisesti ja taloudellisten resurssien näkökulmasta järkevää, että soveltumattomuus alalle tulisi ilmi ennen opiskelijaksi ottamista.  

“Pääsääntöisesti samat käytännöt olisi hyvä olla voimassa kaikkialla samaan koulutukseen hakeutumisessa, koska peruskoulun päättävät hakeutuvat opiskelemaan opintopolku.fi-palvelun kautta. Tällöin olisi aika kohtuutonta esimerkiksi 15-vuotiaita hakijoita kohtaan, että täytyisi tietää erikseen kunkin oppilaitoksen kokeista ja valmistautua niihin erikseen, jos hakee useampaan oppilaitokseen”, linjaa Oskun puheenjohtaja Eini Järvi.

Yhtenäisten soveltuvuuskokeiden puolesta puhuisi siis opiskelijoiden näkökulmasta ainakin helppous, kun samalla kokeella olisi mahdollista hakea usean eri oppilaitoksen koulutuksiin. Myös nykyisin osa oppilaitoksista käyttää samoja valintakokeita, jolloin koe kelpaa kaikkien kyseisten oppilaitosten koulutuksiin haettaessa.

Oskun ja Sakkin esiin nostama tarve yhtenäisille käytännöille on tunnistettu myös Opetushallituksessa, joka on kertonut valmistelevansa valtakunnallisesti yhtenäisiä soveltuvuuskokeita. Aikaisintaan ne voisivat olla käytössä ensi vuoden alussa.

AMMATTILIITOT esittävät opetus- ja kulttuuriministerille luovuttamassaan aloitteessa myös  koulutuksen järjestäjälle lisäkeinoja puuttua opiskelijoiden soveltumattomuuteen. Liittojen mukaan puuttumiskynnystä tulisi madaltaa. Se tarkoittaisi esimerkiksi nykyistä matalampaa kynnystä myös päihdeseulan käyttöönotolle. Päihdeseulalla kartoitetaan lääke- ja huumausaineiden käyttöä.

Ammattiliitot arvioivat, että koulutuksen järjestäjien käytössä olevat keinot puuttua soveltumattomuuteen ovat osoittautuneet toimimattomiksi ja järjestelmä raskaaksi. Oskun mielestä olisi parempi, jos soveltumattomuus havaittaisiin jo ennen opintojen alkamista.

“Tähän pitäisi kyllä periaatteessa pystyä puuttumaan jo nykyisillä käytännöillä. On parempi, että karsinta tapahtuu ennen opiskelijaksi ottamista kuin että oppilaitoksella on valta päättää kesken opintojen soveltumattomuudesta. Puuttumisen kynnys pitääkin olla opiskelijan oikeusturvan takia suhteellisen korkealla ja käytäntöjen tulee olla yhtenäiset joka puolella”, Oskun Eini Järvi sanoo.

“Mikäli opiskelija ei sovellu alalle, niin mitä nopeammin se huomataan ja ohjataan sopivammalle linjalle, sitä parempi se on sekä opiskelijalle että koulutuksen järjestäjälle. Ongelma tulee siinä kohtaa, kun määritellään kuka on soveltuva ja kuka ei. Tähän tulisi olla selkeät ja samat kriteerit kaikkialla ja kaikkialle”, linjaa Sakkin Jasmina Khabbal.

Oikeus soveltumattomuuteen puuttumiseen perustuu vuonna 2012 voimaan tulleeseen sora- eli soveltuvuusratkaisu-lainsäädäntöön, jonka myötä oppilaitoksilla on mahdollisuuden puuttua alalle soveltumattomien opiskeluoikeuteen.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien piirissä myös itse sora-lainsäädäntö on koettu osin vaikeaselkoisena ja soveltumattomuuteen puuttuminen hankalana. Lait säädettiin edellisen hallituksen ja opetusministeri Jukka Gustafssonin (sd) aikana. On mahdollista, että näihin sotkuihin joudutaan nyt uuden hallituksen voimin vielä puuttumaan. Linjan tietojen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriössä ollaan keväällä käynnistämässä selvitys sora-lainsäädännöstä, jonka pohjalta myös mahdollisia muutostarpeita lähdetään tarkastelemaan.

 

Lähteet: Yle, Opetushallitus, Savon Sanomat, Etelä-Saimaa
Kommentti
Kommentti: 10 huonoa perustetta nykymuotoisille pääsykokeille
Linja-raportti
Ylioppilastutkinto ennustaa opintomenestystä pääsykoepisteitä paremmin
Linja-raportti
Yhtä hyvät oppilaat saavat eri kouluissa erilaisia arvosanoja