Reportaasi

Eläkejärjestelmän kolme suuntaa: Kiljusen aloite, taitettu indeksi vai eläke elinkustannusten mukaan?


Entisen kansanedustajan Kimmo Kiljusen (sd.) ja Suomen Senioriliikkeen kansalaisaloitteessa vaaditaan työeläkeindeksin muuttamista siten, että eläkkeet nousisivat samaa tahtia palkkojen kanssa. Asiantuntijoiden mukaan muutos romahduttaisi suomalaisen eläkejärjestelmän.

Torstaina eduskuntaan jätetty kansalaisaloite on saanut täystyrmäyksen lähes kaikilta asiantuntijoilta ja kansalaisjärjestöiltä. Esimerkiksi huhtikuussa yhteensä 18 valtakunnallista nuoriso- ja opiskelijajärjestöä julkaisivat yhteiskannanoton, jossa todetaan Kiljusen ja Senioriliikkeen aloitteen ajavan tulevat sukupolvet köyhyyteen.

Kannanotossa muun muassa kumotaan väite, jonka mukaan nyt rahastoidut eläkevarat olisivat “eläkeläisten itsensä maksamia ja kartuttamia”.

“Kukin sukupolvi ei maksa itse omia eläkkeitänsä. Jokainen työssäkäyvä maksaa eläkemaksuja, joilla rahoitetaan pääosin samaan aikaan eläkkeellä olevien eläkkeitä. Jo ilman indeksin muutostakin nuoret joutuvat maksamaan selvästi korkeampia eläkemaksuja kuin aiemmat sukupolvet, saamatta kuitenkaan aikanaan suhteessa parempia eläkkeitä”, järjestöt selostavat.

Myös muun muassa Eläketurvakeskus (ETK) ja eläkeyhtiöt ovat arvostelleet aloitetta, joka kuluttaisi työeläkevarat loppuun 2065 mennessä.

Vaihtoehtona rahastojen syömiselle olisi työeläkemaksujen nostaminen kestämättömälle tasolle. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla huomautti torstaina muistiossaan, että kansalaisaloitteen mukainen eläkeindeksi edellyttäisi työeläkemaksun nostamista jopa noin seitsemällä prosenttiyksiköllä nykyjärjestelmään verrattuna vuoteen 2050 mennessä.

 

ELÄKEJÄRJESTELMÄN ympärillä käytävä keskustelu on rusentunut Kiljusen eläkepopulismin edessä lähes luokattomaksi. Koko kansalaisaloite on niin vailla todellisuuspohjaa, ja sen puolesta esitetyt argumentit niin heikkoja, että asian pysymistä edelleen pinnalla ei voi kuin ihmetellä.

Esimerkiksi SDP:n sisällä käydään edelleen kovaa vääntöä puolueen kannasta aloitteeseen: nuoret vastustavat, mutta puolueen vahva eläkeläissiipi on ryhmittynyt Kiljusen taakse.

Aloitteen suurimpia hyötyjiä olisivat kovatuloiset eläkeläiset ja juuri eläkkeelle siirtyvät, eikä aloite auttaisi lainkaan esimerkiksi eläkeköyhyyteen.

“Eläkeköyhyyttä on estettävä, mutta eläkeindeksin väittäminen köyhyyden poistajaksi on suuri petkutusyritys. Indeksin muutos ei paranna eikä poista eläkeläisten köyhyyttä, mutta se söisi nuorten eläkevarat. Tämän vuoksi Akava on vastustanut eläkeindeksin muutosta alusta alkaen. Olemme saaneet myös jäsenpalautetta, jonka mukaan akavalaiset eläkeläiset eivät halua, että eläkeindeksin varjolla mennään nuorten taskuille”, totesi Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder keskiviikkona tiedotteessa.

 

KOLMANTENA vaihtoehtona Kiljusen kansalaisaloitteen ja nykymallin rinnalle on keskusteluun noussut kokoomusnuorten esittämä vaihtoehto, jossa nykymuotoinen työeläkeindeksi poistettaisiin kokonaan. Tällä hetkellä eläkkeet kasvavat niin sanotun taitetun indeksin tahdissa, jossa yleisen hintatason muutoksen osuus on 80 prosenttia ja palkkojen muutoksen osuus 20 prosenttia. Näin eläkkeet kasvavat nopeammin kuin yleinen hintataso, mutta hitaammin kuin palkat.

Kokoomusnuorten vaihtoehdossa eläkkeet nousisivat suoraan yleisen hintatason, eli kuluttajahintaindeksin, muutoksia seuraten. Liiton puheenjohtaja Daniel Sazonovin mukaan eläkkeet tulisi myös jäädyttää nykytasolle vuosiksi 2018-2022. Näin syntyvä säästö tulisi ohjata täysimääräisesti työeläkemaksun laskemiseen.

“Taitetusta työeläkeindeksistä kuluttajahintaindeksiin siirtymisellä on vahva rakenteellista kestävyyttä lisäävä vaikutus”, Sazonov sanoo tiedotteessa.

Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan eläkkeiden sitominen kuluttajahintaindeksiin  nykyisen taitetun indeksin sijaan tarjoaa mahdollisuuden alentaa työeläkemaksua pitkällä aikavälillä reilulla prosenttiyksiköllä. Sazonovin esittämän indeksijäädytyksen myötä vaikutus taas olisi suurimmillaan vajaat kaksi prosenttiyksikköä.

“Eläkeläisten etujen parantamisen sijaan tulisi etsiä kaikki käytettävissä olevat keinot työikäisen porukan töihin saamiseksi. Erityisen keskeistä tämä on nuorten kannalta. Eläkemaksun alentamisella saadaan työllistämisen kustannuksia alas ja kilpailukykyä ylös. Kun muutosta peilataan kilpailukykysopimuksen vaikutusarviointeihin, tämä tarkoittaa jopa 10 000 uutta työpaikkaa”, Sazonov sanoo.

FAKTALAATIKKO ELÄKEKESKUSTELUUN

* Peruskysymys eläkekeskustelussa on se, minkä indeksin mukaan eläkkeiden pitäisi nousta. Pitäisikö eläkkeiden seurata palkkakehitystä vai kuluttajahintoja, eli yleisen hintatason nousua? Vai pitäisikö pysyä nykyisessä järjestelmässä, jossa on päädytty edellä mainittujen välimuotoon?

Kiljusen kansalaisaloite

* Aloitteessa vaaditaan, että työeläke sidottaisiin palk­kojen kehitykseen nykyisen taitetun indeksin sijaan. Sen on allekirjoittanut lähes 85 000 suomalaista.

* Suurimpia hyötyjiä indeksimuutoksesta olisivat juuri eläkkeelle siirtymässä olevat ikäluokat. He ehtisivät saada korkeampia indeksikorotuksia kaikkina eläkevuosinaan, mutta eivät joutuisi maksamaan korkeampia eläkemaksuja. Hyöty pienenee, kun siirrytään nuorempiin ikäluokkiin. Kaikki tulevat sukupolvet häviäisivät muutoksessa.

* Kansalaisaloite tekisi jo nyt sukupolvien välillä epätasa-arvoisesta eläkejärjestelmästä vieläkin epätasa-arvoisemman. Pääosa nykyisistä eläkevaroista on syntynyt vasta 1990-luvun puolenvälin jälkeen, eli varat ovat nykyisin työssä olevien sukupolvien maksamia. Nuoret maksavat korkeampia eläkemaksuja, jäävät myöhemmin eläkkeelle ja saavat aikanaan pienemmän osuuden palkastaan eläkettä.

* Muutos ei parantaisi pienituloisimpien asemaa tai eläkeläiköyhyyttä. Pienituloiset saavat eläkkeensä pääosin kansaneläkkeinä tai takuueläkkeinä, jotka eivät seuraa työeläkeindeksiä. Jos aloitteen kannattajat ovat aidosti huolestuneita köyhyydestä, tulisi heidän ajaa takuueläkkeen ja kansaneläkkeiden korottamista sekä eläk­keen­saa­jien verotuksen muuttamista ja asumistuen parantamista.

Taitettu indeksi

* Nykyisin eläkkeet nousevat niin sanotun taitetun indeksin mukaista tahtia, jossa palkkatason muutoksen osuus on 20 prosenttia ja hintatason muutoksen osuus 80 prosenttia.

* Eläkejärjestelmää tutkivien asiantuntijoiden mukaan eläkkeiden nouseminen enintään nykyisen taitetun indeksin tahdissa on ensiarvoisen tärkeää. Muussa tapauksessa eläkevaroja ei riitä tuleville sukupolville.

* Jo tähän mennessä karttuneiden työeläkkeiden rahoittamiseen tarvittaisiin 600 miljardin eläkevarat. Nyt kertynyt eläkerahasto kattaa näistä vain 30 prosenttia. Loput on katettava nyt ja tulevaisuudessa työelämässä olevien työntekijöiden palkastaan maksamilla eläkemaksuilla.

* Myös taitetun indeksin mukaisessa vaihtoehdossa nuoret ja työssäkäyvät maksavat eläkejärjestelmään suhteessa enemmän kuin tämänhetkiset eläkeläiset. Nyt työssäkäyvien maksamat eläkemaksut ovat 24 prosenttia palkasta, kun nykyiset eläkeläiset ovat töissä ollessaan maksaneet eläkemaksuja keskimäärin 10-15 prosenttia palkastaan.

Eläke kuluttajahintojen mukaan ja viiden vuoden indeksijäädytys

* Mallissa eläkkeiden kehitys sidottaisiin suoraan kuluttajahintaindeksiin. Tällöin eläkeläisten tulotaso nousisi kulujen mukana, mutta hitaammin kuin työssäkäyvien palkat. Kokoomusnuorten julkisuuteen nostamassa esityksessä eläkkeet lisäksi jäädytettäsiin viideksi vuodeksi, eli niihin ei tehtäisi lainkaan indeksikorotuksia.

* Eläkkeiden sitominen kuluttajahintaindeksiin mahdollistaa pitkällä aikavälillä työeläkemaksun alentamisen reilulla prosenttiyksiköllä. Jos tämä tehtäisiin, laskisivat työllistämisen kustannukset, jolla voidaan arvioida olevan positiivisia työllisyysvaikutuksia. Työllisyysvaikutusten tarkkaa suuruusluokkaa on vaikea arvioida.

* Jos kuluttajahintaindeksiin sitomisen lisäksi eläkkeiden korotukset jäädytettäsiin viideksi vuodeksi, voitaisiin työeläkemaksua alentaa jopa kahdella prosenttiyksiköllä. Tämän päätöksen työllisyysvaikutukset voisivat jo olla huomattavia.

* Indeksijäädytys laskisi eläkeläisten ostovoimaa, jolla voi olla laajempia vaikutuksia talouteen. Jäädytyksen sen vaikutus työeläkemenoihin taas olisi välitön.

Lähteet: STT, Allianssi, Etla, ETK

Kuva: Hanne Salonen / Eduskunta

Vieraskynä
Vieraskynä: Kasvua syntyy, kun riskejä kannattaa ottaa
Vieraskynä
Vieraskynä: Työ muuttui jo – tulisiko politiikka perässä?
Reportaasi
Kiinan uudella viisivuotissuunnitelmalla lujitetaan kommunistipuolueen asemaa